Vastauksia kysymyksiin

Kysymyksiä tuli edelliseen postaukseen ihan mukavasti, kiitokset siis kysymyksien lähettäjille! Nyt kuitenkin kysymyksiin ja vastauksiin:

1.Mitä sellaisia eläinlajeja tahtoisit lemmikeiksi, joita teillä ei vielä ole?

Voisin ottaa hyvinki pari minipossua vuohien kanssa temmeltämään. Kuitenkin sellaisia, että ne eivät kasva satakiloisiksi köriläiksi, vaikka tuoteselosteessa lukisi että ne ovat minipossuja.. :) Ne voisivat olla ihan kivoja. Papukaija voisi olla myöskin hauska... Näillä nykyisilläkin elikoillakin nyt pärjää jonkin aikaa...

2.Kuka on teidän eläimistä jekkuilevin?

Tähän kysymykseen löytyy ainakin kaksi vastausta, ja ne ovat Misu ja Eemeli. Kaikkein eniten kuitenkin Misu jekkuilee... Nytkin sen on ollut aivan pakko päästä kiipeämään vanhan takkamme sisälle, mutta sinne se ei kyllä ole päässyt, koska mitenkäs ongit oikein kissan pois savupiipusta?? Eemeli vastauksessa myös sen takia, koska sekin kyllä keksii metkujaan...

3. Kuinka paljon aikaa sulla kuluu päivittäin eläinten hoitoon ja niiden kanssa puuhasteluun?

Aamulla eläinten hoitoon kuluu arkiaamuisin noin puolituntia, aamusta riippuen, ja viikonloppuisin menee tunnista puoleentoista, jos siivoaa karsinat ja tekee aamutallin pidemmän kaavan mukaan. Iltapäivällä arkisin menee tunti talli siivoukseen ja vuohien ulkoilutukseen, viikonloppuisin ei mene niin pitkään ltapäivisin, kun on siivonnut jo aamulla. Illemmalla yleensä ratsasteluun menee se tunti tai pari tuntia, vaikka lenkkimme eivät kestäkkään kuin yleensä reilu puoli tuntia. Iltatallissa menee se  noin puoli tuntia, riippuen mitä on tehnyt jo aikaisemmin. Eli elukoiden hoitoon kuluu suurin osa päivästäni. Jos vielä lasketaan kaikki kkissojen ja kilien kanssa vietetyt agility hetket, niin 24/7 hoidan ja puuhaan niiden kanssa. :)

4.Onko Misulla työn alla uusia agilitytemppuja?

Olemme Misun kanssa aina silloin tällöin reenanneet hiukan agilitya, ja paria uutta temppua ollaan harjoiteltu, mutta en tiedä milloin saadaan ne niinsanotusti valmiiksi. Ollaan harjoitelu ryömimistä ja jalkojen läpi pujottelua. Vanhoja, jo opittuja temppuja ollaan muistuteltu aina mieleen.

 5.Mikä on ollut blogin pitämisessä hauskinta? Entä vaikeinta?

Hauskinta on varmastikkin ollut uusien lukijoiden saanti ja kivat kommentit. Niitä siis lisää! :) Vaikeinta on ollut varmaankin juttujen keksiminen aina välillä. Ei nyt mikään ole ollut ihan ylitsepääsemättömän hankalaa, mutta joskus kun ei oikein juttua tule, niin on ollut hankaluuksia keksiä mitään.

6. 5 lempi blogiasi?

Nyt tuli paha... Luen nimittäin montaa todella hyvää blogia, mutta lempparit ovat ehkäpä tälläiset:(Huom! blogit ovat vain jossain järjestyksessä...) Villi Meininki, Hupsu ja tosi höpsö,Karvakorvakamut,Essin poniblogi ja Amerikan bulldoggi Nero.

7. Lempi eläimesi?

Minulla ei ole vain yhtä lempieläintä vaan minulla on kolme lempparia... Hevoset, vuohet ja kissat ovat jaetulla ykkössijalla. Heti kakkosena on śitten koirat ja kaikki muut eläimet ovat näiden jälkeen. :)

8. Miksi aloitit bloggauksen?

Aloitin blogin kirjoittamisen, koska minulla nyt sattuu olemaan niin paljon hyviä jutun auheuta täällä kotona, niin haluan kertoa eläinteni kommelluksista muillekkin, kuin vain omille ystäville ja tutuille.

 9. Onko teillä ollut ennen muitakin eläimiä? (Siis nykyisten eläinlajien lisäksi)

Meillä on ollut ennenvanhaan paljon ennen minun syntymääni paljon lehmiä ja mullikoitakin joskus. Meillä on ollut aina talossa hevonen, tosin ennen Rositaa oli taukoa. Meillä oli myös jossain vaiheessa muutama lammas, mutta nekin tulivat vanhoiksi, kuten me kaikki... :)

10.Unelma-ammattisi?

Tähän kysymykseen vastaan, että ei kyllä mitään tietoa. Voi olla, että joku eläimiin liittyvä tai sitten ei. Mutta sen voin sanoa, että minusta ei ainakaan tule eläinlääkäriä! En halua olla ihminen, jota kaikki eläimet inhoaa... Mutta onneksi ei vielä tarvitse päättääkkään! :)

11. Putoamiset hevosen selästä, mikä on ollut pahin vai oletko edes pudonnut?

Olen pudonnut hevosen selästä kaikki neljä kertaa. Kolme kertaa Sónatalta ja kerran tipuin leirin vikellystunnilla, kun meidän piti nousta seisomaan hevosen selkään... Sónata on tosiaan heittänyt minut ketoon muutaman kerran mutta nykyisin se ei onneksi ole edes yrittänyt... Pahimmat vammat olen varmaan saanut, kun tipuin jäiselle tielle, jossa oli isoja kiviä reunassa, silloinkin vain polvet oli verillä ja mustana jonkun aikaa. Vähällä olen onneksi selvinnyt! :)

Loikkia lankulla höystettynä

Kun Vili oli saanut taas vetää kärriään ja suorittaa haastavan tehtävän,eli siedä vesipullon heinämiehille, oli pikkusisko Lilli tietenkin hilmusen kateellinen, kun se ei päässyt tekemään mitään erikoista sinä päivänä. Niinpä lupasin sille illalla, että se pääsee heti seuraavana päivänä taas menemään agilityä ja että kehittelisin sille uuden uutukaisen esteenkin. No, sanottu ja tehty, nyt on Lilli löytänyt sisäisen trapetsitaitelijansa, viritin sille siis lankun jota pitkin sen piti kävellä. Eihän se kovin kapea sinänsä ole, mutta pikkuhiljaa voi sitä sitten kavennella. :) Muutama loikkakin suritettiin lankkuilun lomassa, mutta pääasiassa keskityimme uuden esteen suorittamiseen.

Mitenkäs tässä näin kävi? Kili ei hyppää, mutta minä hyppään...

Hieno pikku Lilli!!

Keskittymistä vaativa lankku edessäpäin

Hyvä Lilli, et oo vieläkään tippunut!

Ja näin on lankulla kävely suoritettu!

Ja saman tien takaisin...

Toinen oli ihan innoissaan uudesta esteestään ja kipitti sitä pitkin ihan innoissan

Lankullakävelijä Lilli <3

Olen opettanut Lillin myös seisomaan hevosten pallon päällä etujaloillaan. Pidän tosin varmuuden vuoksi toisella jalalla pallon paikallaan, ettei tule vahinkoa... :)

Loppuloikka lähtee...

...ja loppuloikka päättyy! Hyvin meni Lilli!

Ratsastelua ilta-auringossa

Sain vihdoin viimein pyydettyä Adan kuvaamaan ratsastustani toissa päivänä, joten nyt on jonkin verran kuvamateriaalia ratsastelustakin. :)
Ratsastin siis Sónatalla ilman satulaa, koska ratsastan kesällä paaljon enemmän ilman satulaa kuin satulalla. Talvellakin ratsastelen mielummin ilman satulaa kuin satulan kanssa, on se varmastikkin hevosestakin kivempaa kun ei ole satulavyötä kiristämässä massua. Kehittyypähän tasapaino, kun jättää satulan telineeseensä! :) Nyt jopa jätin ötökkäloimen pois, ja ihmeen rauhassa neitokainen menikin.
Aluksi ihan vain ravailtiin ja tehtiin pysähdyksiä sekä pujoteltiin käynnissä ja ravissa.

Alkuraveja...

Ja taas ravataan! :)

Sónata on onneksi kovin taipuvainen, joten pujottelu ravissakin onnistui suht hyvin

Aikamme ravailtua sitten otettiin yksi pieni laukkapätkä. En sen enempää viitsinyt pollea laukkuuttaa, kun oli niin kuuma. Hienosihan se neitokainen laukkasikin.

Ainut laukkailu kuva, joka onnitui kohtuu hyvin... :)

Laukan jälkeen otin vielä vähän ravia pitemmällä ohjalla ja sen jälkeen olikin meidän hurjat treenimme taas ohi. On se tamma vaan niin hieno!! <3

Loppuraveja ravaillaan... :)

Sónata on paras!! <3<3

Heinämiehen helpottaja

Teimme loputkin heinät pois pellolta eilen ja olihan meitä mättämässä heiniä kärryyn peräti kuusi ihmistä. On lienee sanomattakin selvää, että kun on aavalla pellolla vajaassa 30 asteessa, pienessä tuulen vireessä mättämässä heinää tulee melkein heti jano ja kuumuus iskee. Siitäpä meidän upeaakin upeampi kärrikili innostui! Se päätti viedä juotavaa ahkerille heinäntekijöille pienissä kärreissään. Pitäähän niitä talven ruuan kerääjiä vähän avittaa... Niinpä Vili otti suunnaksi kärrinsä kanssa heinäpellon.

"Joo joo, täältä tullaan, täältä tullaan!

"Huhuu kaikki heinäntekijät, vettä tarjolla!"

"Oi joi, liian herkullinen voikukan lehti, odottakaas hetki..."

"Mmmm... On hyviä heiniä! Ai niin, se vesi..."

"No niin janoiset ihmiset, täältä tulee kaikkien janoisten sankari Vili!"

"Tännekkös sitä vettä oli tilattu?? Selvä juttu, minä lahjoitan veden teille.""

"Homma hoidettu ja nyt matkalla yöpuulle, tyhjempi vesipullo kevyempii mieli!" :)

Eläinlääkärin käynti ke 2.7.

Keskiviikkona meillä kävi eläinlääkäri, joka rokotti kisut ja suoritti Vilille ja Elvikselle pukkien perusoperaation.... Nyt ei enää tarvitse jännittää, että tuleeko lisää ihanaisia pikkukilejä. :) Leikkauksen jälkeen oli Vili ja Elvis pitkän aikaa ihan tokkurassa (nukutettuja kun olivat), mutta nopeasti ne siitä onneksi sitten heräilivät ja alkoi ruokakin nopeasti maittaa. Kun Vili oli heräilemässä Tytin karsinassa (Tytti oli Sónatan karsinassa sen aikaa) menin sille kaveriksi sinne. Aina kun olin lähdössä pois niin Vili kömpi kauheaa vauhtia pystyyn ja hoiperteli puoliksi unessa minun perääni. Enhän miä sitä sitten voinut sinne yksin jättää, joten istuin koko Elviksen operaation ajan Vilin kanssa heräilemässä. Loppujen lopuksi kuitenkin hennosin jättää Vilin sinne, kun oli jo niin hereillä, että alkoi tosiaan jo syömään. :)

 Torstaille ja perjantaille antoi eläinlääkäri kipulääkkeen ja antibiootin pistettäväksi, ja kyllä torsataina aamulla huomasi varsinkin Vilistä kun ei enää keskiviikkona annettu kipulääke vaikuttanut! Oli niin rauhallinen kaveri, mutta kun äitini  sitten pisti torstaina kipulääkkeen ja antibiootin niin johan muuttui meno vilkkaaksi, niinkuin Vilin menon kuuluukin! :)

Pikku Vili joutui iskänsä kanssa leikattavaksi.... <3

Pesunkestävä kissatriomme kesti urhoollisesti myös rokotuksen :)

 Tenttasin tietty eläinlääkäriltä, että milloin voisin pikku Vilin viedä ulos. Eläinlääkäri sanoi, että heti kun se on kunnolla herännyt niin voit viedä. No eihän Viliä viety minnekkään karsinastaan ennen kuin perjantaina, kun Sandralle näytin Vilin kärrynvetotaitoja. :) Nyt vaan parannellaan haavoja ja kohta jo juostaan, niinkuin ei olisi mitään ikinä tapahtunutkaan! :D

Perjantaina meno näytti Vilillä jo tältä.....

Hilmusia loikkia

Sohvin agilityharjoitusten jälkeen otimme Lillin vuorostaan hyppäämään. Sen kanssa ei ollla aiemmin hypitty ollenkaan, joten oli Lillille aivan uusi kokemus. Pikku Lillin kanssa hypittiin vain pieniä esteitä ja yhtä vähän isompaa. Pikkuinen oli ihan innoissaan ja hyppäsikin oikein hienosti. :)

Hyvä Lilli Hilmunen!!

Nyt menit kyllä ohi!

Lilli vielä esteen väärällä puolella...

...ja Lilli esteen oikealla puolella!

Lilli otti eväätkin mukaan

Lilli, menit ohi taas!

No nyt on hyvä taas!

<3

Jälleen kerran vaativa esteen ohitus...

Ja nyt taas esteen ylitys! :)

Hieno pieni Lilli!!

 Siinäpä muutama kuva Lillin hyppelyistä. Voisihan sitä joskus kokeilla kehittää jotain uusia esteitä vuohillekkin, esim. jonkinsottinen tunneli tai jokin muu voisi olla ihan hauska. Tästä on taas hyvä jatkaa! :D

P.s Tälläinen sabotointi yritys oli todistettavissa Sohvin harjoitusten jälkeen....

Kärrykili Vili

Tänään laitoimme taas Vilille kärryt perään, ja nyt oli jopa kunnon kamera mukana, jotta sain sitten paaljon hyviä kuvia pojasta. Kärry ei siis pelottanut Viliä ollenkaan, päinvastoin meno muuttui entistä tasaisemmaksi! :)

Työt aloitetaan lounastauolla...

Jotta sain Vilin kulkemaan kärryjen kanssa jopa eteenpäin, eikä vain aina lounastauolle, annoin sille aina vähän väliä leipää, ja itseasiassa käytin vanhaa kunnon aasi kikkaa Vilin kanssa. Leipä nennän eteen ja menoksi!

Toinen on niin hieno! <3

Kyydisää Villilä oli ainoastaan ohjaajan hanskat... :)

... ja työt myös lopetetaan lounastauolla!

No nythän näitä kuvia on enemmän kuin laki sallii! ;) Vili kärryajot siis sujuivat toodella hyvin ja poika on tosi innoissaan uudesta työstään. Kehittelimme hiukan aisojen kiinnitystä, eli laitoimme niihin pikalukot (Tosin vasta kuvien ottamisen jälkeen), jotta ne on helpompi laittaa ja ottaa pois. Jahka Vili kasvaa vielä, niin sitten voidaan Vilin kanssa hakea vaikkapa polttopuita ja äitini vitsaili, että hyödynnämme Viliä heinätöissäkin... Kärriin ei kyllä mahdu paljoa heiniä, mutta apu se on pienikin apu! :D
Väsäsin blogiin banneri, joka ei ole kovin kummoinen, mutta jospa se nyt menisi vähän aikaa. Tilauksessa siis on jo uudempi ja varmastikkin enemmällä kokemuksella tehty banneri. Toivottavasti tykkäätte tuosta! :)