Vielä onnistuu loikkiminenkin!

Pitkään aikaan ei ole Lillikään päässyt taituroimaan agility radoille. Aina on ollut pimeää, liian märkää, liian kylmää tai muuten vain ei ole ehtinyt, niin Lillin agility tuokiot ovat sitten vähän jääneet. Lillin taidot eivät kylläkään ole kadonneet mihinkään, päinvastoin. Tuossa toissapäivänä mentiin kokeilemaan hyppimistä, lankulla kipittämistä ja pujottelua, niin Lillihän meni siellä ihan melkein itsekseen. Miä vain tulin leivän kanssa perässä ja tarjosin sille herkun aina esteiden jälkeen. Pieni tauko siis on tehnyt Lillille hyvää, nyt on taas uutta intoa hyppiä, kipittää ja pujotella!
Voin sanoa muuten vielä tähän ennen kuvia, että meillä ei todellakaan ole nyt noin valkea maa, vaan kuvat on otettu jokin aika sitten jolloin oli noinkin paljon lunta....

Hilmunen valmiina hyppelöihin

 Lankku varmnastikkin yllätti Lillin, koska kesähelteillä aina niin kuiva ja helposti yli päästy lankku olikin nyt märkä ja luminen ja liukaskin vielä. Parilla pikku putoamisella kuitenkin vain selvittiin, ja kun pudotaan, niin silloin on tarkoitus hypätä takaisin!

Huomatkaa Lillin hyvin keskittynyt ilme...

Esteiden ylitys on Lillille vieläkin helppoa kuin mikä!

Hankaluutta tuottaa nyt se, että tämä este esim on rinteessä, jolloin alastulo voi olla yllätys... :)

 Toissapäivänä oli tosiaan vihdoin sellainen hetki, että pystyin ottamaan Lillin ulos agility hommiin. Silloinkin oli tosin jo hämärää ja taisihan se vettäkin hiukan tihkuttaa,mutta tulipahan käytyä! Lilli oli ihan innoissaan ja kun olin laittanut neljän ämpärin pujotttelunkin, niin eihän miun tarvinnut tehä yhtikäs mitään kun Hilmunen vaan menee ihan pokkana pujotellen kaikki ämpärit, mikä yllättäjä! :)

"Ai mitä? Huomenna uusiks? Toivottavasti vaan ehitään ennen pimeää! Muistakaahan muuten vastata tuolla oikealla olevaan kyselyyn, ihan vain omistajan mieliksi!"

Agilityn syysmestaruus, osa 2 "kilpailut"

Vuohien kilkpailuun valmistautumisen jälkeen veimme ne sisälle ja vielä viimeistelimme rataa. Kun rata oli vuohia vaille valmis, haimme ensiksi Tytin. Tyytin kanssa ei olla kovinkaan paljoa agilitya harjoiteltu ja sen kyllä huomasi... En ole Tyttiä myöskään talutellut hihnassa kaulapannan puuttumisen takia, minkä vuoksi pienen ja pyöreän vuohen (kutsutaan myös Tytiksi...) suoritus ei ollut parhaimmasta päästä.

Tämä este onnistui Tytiltä kuitenkin hankaluuksista huolimatta hyvin, täydet pisteet siis! :)

Esteenkin yli päästiin, mutta heti esteen jälkeen oli ihan pakko maistaa koristeita...

Pujottelu sujui Tytillä, no... jaa, ihan hyvin kai...

Kivimuurin ylikin päästiin pienen neuvottelun jälkeen.

 Kaikki "kilit" menivät melkein kaikki esteet, mutta vain muutamista esteistä on kuvia kameran vähäisen akun takia... Tyttikin siis hyppäsi ja meni kaikki esteet ihan loppujen lopuksi kunnialla yli, mutta hiukan hankaluuksia oli...

Tytin jälkeen olikin sitten estemaisteri Sohvin vuoro. Ajattelin ensin, että  Sohvin kanssa tuskin tulee mitään, koska senkään kanssa ei ole nyt hetkeen esteitä loikittu. Sohvi oli kuitenkin kilpailun yllättäjä, se suoritti kaikki esteet moitteettomasti (ellei yhden koristeen tuhoamista lasketa...).

 Sohvin jälkeen radalle porhalsi vapaana Lilli. Lillillä meni jonkin aikaa ennenkuin se pääsi pois mehevästä ruohotupsusta, johon se jumittui mussuttamaan heti ovesta astuttuaan. Kun Hilmunen sitten pääsi radalle, niin melkoisen virheetön ratahan sieltäkin tuli. Muutama koriste tuhoutui tämäkin osallistujan kanssa, mutta sovitaan vaikka niin että se kuuluu asiaan... :)

Milliskä hyppää kaiketi itseäänkin korkeamman esteen yli kevyesti!

Kivimuurin marjat alkoivat kiinnostamaan kesken suorituksen...

Hiukan helpotettu lankku...

Ja hiukan haasteellisempi lankku! :)

 Lillin jälkeen olikin sitten viimeisen kilpailijan vuoro. Vili Uuno Vilkas Elviksen poika I astui kehään. Kun Vili kuuli, että se saa leipää, jos se vaan seuraa ja hyppää puomien yli niin sen vauhti oli kyllä niin hurja, ettei kaverini meinannut pysyä kameran kanssa perässä! ;) Vilin alku menikin oikein mallikkaasti, mutta radan loppupuolella alkoi sitten koristukset kiinnostamaan leipää enemmän...

Pikku Uuno Juuno hyppää <3

Vaan nytpä ei Uunokaan hyppää!

Näin sujuivat siis kilpailut meillä lauanataina. Seuraavassa postauksessa on sitten voittajan julkistaminen ja palkintojen jako. Selviää myös, miten koristeille kävi! Pysy siis kanavalla, pian lisää vuohimaista asiaa! :D

Vuohien tarhailua ja törmäilyä

Nyt on ihanaa, kun ei enää tarvitse vahtia, että Elvis ei vaan pääse kuttujen kanssa samalle laitumelle, vaan ne voivat olla kaikki onnellisesti yhdessä ulkoilemassa. :) Pikkukilejä ei olla saatu vieläkään oppimaan sähkölankaan, mutta ehkä ensi kesänä sitten. Nyt "pikkuiset" ulkoilevat aamulla ja illalla, niin että joku hiukan vahtii niiden perään. On myös pakko tehdä niin että hevoset ovat sisällä kun pienet kilit tulevat ulos, koska jos vaikkapa Lilli menee heppojen tarhaan ja Eemeli tulee vastaan, niin Empusta on kiva juosta kilin perässä ja siinä voisi käydä toodella huonosti, joten olemme sitten päätyneet tälläiseen ratkaisun. Tarhassa ovat siis yhdessä kaikki muut (eli Elvis, Lumikki, Sohvi ja Tytti) paitsi Lilli ja Vili.

Hurja kuttulauma :)

"Täällä mä mussutan tätä kuivaa heinää..."

Elvis mielipuuhassaan :)

Meidän vuohet ovat siitä hassuja, että ne syövät ulkonakin mielummin kuivaa heinää kuin tuoretta. Varsinkin Elvis on sellainen, että jo jossain on kuivia heiniä ulkona, on niitä pakko päästä syömään. Ja mitä vanhempia heiniä, sen parempi! Äitini laittoi kerran tänä vuonna niitettyjä heiniä ja viime vuoden heiniä kaheen eri kasaan, niin kaikki vuohet menivät heti vanhojen heinien luo. Luulisi, että nyt ulkona maistuisi tuoreruoho paremmin kuin kuiva!

"Mulle ei niinkään kuiva heinä maistu! Syön mielummin... vaikka leipää..."

"Missäs se isukki oikein on?"

 Heinäparvemme ovessa on kaksi pientä kissan ja linnun mentävää luukkua oven ylä- ja alapäässä. Joskus Elvis työntää päänsä alapuolella olevaan luukkuun ja muu vartalo jää oven ulkopuolelle, se näyttää aivan siltä kuin se olisi törmännyt seinään... Tosiasiassa se vain mussuttaa kuivia heiniä oven toiselkta puolelta...

"Minäkö muka seinään törmännyt? Pah."

"Hohohoo, hahaha! Se on kyllä huvittava näky kun Elvis on "törmännyt"seinään!!" :D

"Minun kommenttini on: no comments."

"Onhan tuo isukki aika hulvattoman näköinen kun se on puoliksi siellä parvessa.... Nää heinät on muuten hyviä!"

Loikkia lankulla höystettynä

Kun Vili oli saanut taas vetää kärriään ja suorittaa haastavan tehtävän,eli siedä vesipullon heinämiehille, oli pikkusisko Lilli tietenkin hilmusen kateellinen, kun se ei päässyt tekemään mitään erikoista sinä päivänä. Niinpä lupasin sille illalla, että se pääsee heti seuraavana päivänä taas menemään agilityä ja että kehittelisin sille uuden uutukaisen esteenkin. No, sanottu ja tehty, nyt on Lilli löytänyt sisäisen trapetsitaitelijansa, viritin sille siis lankun jota pitkin sen piti kävellä. Eihän se kovin kapea sinänsä ole, mutta pikkuhiljaa voi sitä sitten kavennella. :) Muutama loikkakin suritettiin lankkuilun lomassa, mutta pääasiassa keskityimme uuden esteen suorittamiseen.

Mitenkäs tässä näin kävi? Kili ei hyppää, mutta minä hyppään...

Hieno pikku Lilli!!

Keskittymistä vaativa lankku edessäpäin

Hyvä Lilli, et oo vieläkään tippunut!

Ja näin on lankulla kävely suoritettu!

Ja saman tien takaisin...

Toinen oli ihan innoissaan uudesta esteestään ja kipitti sitä pitkin ihan innoissan

Lankullakävelijä Lilli <3

Olen opettanut Lillin myös seisomaan hevosten pallon päällä etujaloillaan. Pidän tosin varmuuden vuoksi toisella jalalla pallon paikallaan, ettei tule vahinkoa... :)

Loppuloikka lähtee...

...ja loppuloikka päättyy! Hyvin meni Lilli!

Eemelin metkut Osa 2 "Rangaistus"

Nyt siis selviää mikä Eemelin rangaistus on....

"Voi ei!! Ne tuplasi mun työlastin!"

"Kelpaa noitten tuolla selässä hymyillä, miettis nyt kuka joutuu tekemään kaiken työn...."

"Ai nyt piti jo paikkojakin vaihtaa!"

"Ai vielä pitää lenkillekkin lähtee!?!? Hei jotain rajaa, pliis!!"