Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulupukki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulupukki. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Luukku 23 Joulupukki lähtee...


Eräänä yönä hiljaisena,
Tähdet tummalla taivaalla tuikkii leikkisinä.

Tontut nukkumaan on jo käyneet,
Lahjat pukin kanssa jo menneet.


Pukin pikku apulainen,
Vili vaaleanpunakuonoinen,
Lahjoja metsän halki toimittaa.
Luokse ystävien,
Tallin asukkien,
Sekä ihmisten,
Tietenkin!


Tiu'ut hiljaa helkkää
Vili kun rauhassa hölkkää.
Yksin ei apurikaan kuitenkaan kulje,
On sillä mukanaan
Oma sisko pikku Lilli seuranaan.


Pian näkyy valot tallin
Lilli antaa esimerkillisen mallin,
Ja ylväänä astelee
Vierellä veljensä, joka jo lahjan odottajia katselee.
Lahjan saajat saavat kuitenkin vielä odottaa,
Kunnes aattoaamu koittaa taas!


lauantai 28. marraskuuta 2015

Luukku 1 Kilien jouluvarusteet


Hiphei, vihdoin se saa startata, blogihistorian ensimmäinen joulukalenteri! Misse on ainakin edukseen tuossa kuvassa... ;) Joulu lähtee lähenemään entistä vauhdikkaammin, ja täällä ollaankin jo valmistauduttu hurjaa vauhtia sitä suurta juhlaa varten, muutenkin siis kuin vain kirjoittamalla joulukalenteripostauksia... Lilli ja Vili ovat saaneet jo muutaman keikkatilauksen joulun jälkeen, ja eihän nyt kaverit voi keikalle lähteä, jos niillä ei ole edes uusia jouluasuja! Nyt on siis ostettu kaupungin kangaskaupan punaisen huovan hylly tyhjäksi ja niistä on saatu aikaan jotain hienoa, ainakin minun mielestäni. Hienoa ja todella jouluista! Vili valjasteli jo viime jouluna hienojen kulkusilla varustetuilla valjailla Vilpertti Vaaleanpunakuonon virassaan enkä voinut olla tekemättä sille ja Lillillekkin täksikin vuodeksi jouluiset kostyymeja.Tänä vuonna vaan mentiin hiukan vielä pidemmälle. Myöskin Vilin apuri, pikku Lilli sai oman hienon viitan ja molemmat kilit saivat myös jalkoihinsa hienot, kulkusilla varustetut "pintelit". Alkuun hieman varsinkin Lilli oudoksui kiliseviä koipiaan, mutta nopeasti sekin unhotui ja meno jatkui! Vilille oli jo vuoden takaa tuttua se ihana kilinä, mikä kulkusista lähtee, joten Uuno ei ollut moksiskaan uusista valjaistaan ja töppösistään. Joku toivoi toivekuvapostaukseen tunnelmallsia kuvia vuohista, jossa ne poseeraavat tallissa heinien keskellä, mikä sopiva tilaisuus ottaa samalla kuvia niiden uusista jouluasuista! Nyt siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla, jouluiset vuohet hiukan heilahtaneissa kuvissa, olkaa hyvät! :)
Lilliläinen ♥

"Hmm... mitäs noi valot on, voiskohan niitä syödä?"

Lillin uusi hieno nuttu on ihan hiukan vielä kesken, muttei paljon!

Vili ja vinot valjaat... :)

Vili sitten meni ja maistoi...

"Toivottavasti pääsitte jo joulufiiliksiin näistä kuvista, lisää on tulossa, jo heti huomenna! Muista tulla huomenna lukemaan, mitä kakkosluukusta löytyy!"


sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Joululahjojen käyttöönottoa ja testausta osa 3


"Huoh, kaikki muut ovat jo saaneet lahjansa, mutta minun lahjaani ei näy missään... Onkohan joulupukki unohtanut...?"

"Ei ollut joulupukki kuitenkaan unohtanut miua!"

"Kattokaas miten hienon ja ison luun joulupukki toi lopultakin!"

"Nomnomnom.... nom.

"Olen onneksi jo tottunut käsittelemään tämän mallista jättiluuta, koska jostain kumman syystä pukki tuo joka joulu minulle samanlaisen... No, kyllä kelpaa!"

perjantai 26. joulukuuta 2014

Joululahjojen käyttöönottoa ja testausta osa 2

Tallin eläimet eivät olleet ainoita, jotka ovat olleet kiltteinä joulupukin mielestä. Myöskin kissat saivat oman osansa lahjoista. Tosin, Misu ei ole aina ollut iha superkiltisti, mutta ilmeisesti joulupukin tontut eivät ole Misun pikku rikkeitä nähnyt...
Joulukisu Misu yrittää selvästi varmistaa lahjojen saannin...
 Joulupukki olikin varannut kissoille yhteensä kokonaista kolme pakettia! Niistä paljastui kylläkin kaikille lähes samanlaiset lahjat, pientä makueroa saattaa olla... Pukki oli selvästi kuullut, että meillä alkaa olla herkkunamit lopussaan, niin nyt tulikin sitten kolme pussillista Dreamies namuja. Koskaan ennen ei kisut ole noita namuja maistaneet, mutta kun avasin pussin ja namujen haiskahdus kantautui kissojen suloisiin joullunenuihin, oli meno ja mouruaminen ihan mahdotonta.
"No niin, no niin, tänne niitä namuja...."

"Äläs nyt viitsii muistuttaa niistä tekemistäni kolttosista, lahjat tuli ja hyvä niin..."

Joulupukki oli tainnut saada namujen kylkiäisenä hienon purkin...
 Kissojen makuhermoja kutkuttaakin tällä hetkellä kolmen sorttiset Dreamies namit, makuina juusto, häränliha ja lohi. Kenellekkään ei ole tainnut tulla vielä varsinaista lempparia, kaikki käy kaikille!

Tämän postauken kuvista (lukuunottamatta ensimmäistä) vastaa muuten uuden uutukainen kamerani! Paljon on tullut kuvailtua parissa päivässä...

Misse ja Misu ovat varsinaisia herkkusuita, Pipsa mielummin nukkuu!

torstai 25. joulukuuta 2014

Joulahjojen käyttöönottoa ja testausta osa 1

Jännittävä jouluaatto on nyt ohi, ja kuusen alta löytyi monta kivaa pakettia. Paras lahja, jonka sain oli uusi järkkäri, joka on kyllä ihan paras. :) Nämä kuvat eivät kuitenkaan ole vielä uudella kamerallani otettuja, mutta niitä on kyllä tulossa...
Kuten varmaankin muistatte, joulupukki oli lähdössä matkaan tuossa aaton aattona, ja pukilla oli kärrissään salaperäinen nyytti. Arvoitukseksi jäi silloin, kenelle nyytti oli ja mitä siellä oli. Vilpertti Vaaleanpunakuono kulki jouluaattona, ja toi paketteja meille ihmisillekkin, jopa sisälle saakka. Joulupukki oli niin mielissään hyvin onnistuneesta joulun keikasta, että lupasi palkata Vilpertin ensi vuonnakin.
Urhea joulupukin apuri sisällä käymisen jälkeen. :)
Sitten palataanpas siihen salaperäiseen nyyttiin, joka oli Vaaleanpunakuonolla kärrissään....

Joulupukki oli jättänyt viestinkin, ja siitä selvisikin kenelle nyytti on.

Ja tälläistä oli joulupukki pakannut nyyttiin tallin asukeille. Panta oli osoitettu Lillille ja pikkuinen riimu vuohille yhteiseen käyttöön, ainut vaan että meidän vuohilla ei ole pidetty riimua... Herkut laitettiin tietty jakoon!
 Lilli oli niin innoissaan uudesta upeasta pannastaan, että se halusi mennä heti testaamaan sitä agilityn merkeissä....
Pujottelukin sujui kuin agilityn suurmestarilta konsanaan!

 Lilli oli tosiaan niin innoissaan, että ei tarvinnut juurikaan tehdä mitään, kun pikkuinen kiisi ympäri agilityrataa. Ehkäpä joulupukki oli laittanut hiukan vauhtipulveria Lillin pantaan...?
 Lankulla kipittäminen olikin hiukan haastavampaa, koska lankku oli muuttunut taas yön aikana liukkaaksi, mutta siitäkin selvittiin vain parilla pikku lipsahduksella.

Näin upean pannan joulupukki toi, ja se sopiikin Lillille kuin valettu!

tiistai 23. joulukuuta 2014

Joulupukki matkaan jo käy....

Joulaattohan se taitaa olla huomenna  ja joulupukki lähtee matkaan korvatunturilta varmastikkin hyvissä ajoin jo näin aaton aatto-iltana. Pääkaupunkiseudulle on pitkä matka lentää poroilla. Vilikin sai käskyn pomoltaan (ks.joulupukki) lähteä jo nyt hyvissä ajoin harjoittelemaan lahjojen viemistä ja muutenkin, onhan sitä matkaa tallilta talolle...
"Joulupukki tule jo... Täällä jo varrotaan...."

Tadaa! Meidän hiukan yli-innokas joulupukkimme :)

Vilillä oli niin kiire täyttämään pomon tehtävää, ettei kameramieskään meinannut pysyä perässä.
 Vili on saanut tosiaan käskyn toimittaa lahjat kilteille tallin asukeille ja talon väelle. Joulumieltä riittää naapureille, jotka toivottavasti kuulevat pikkuisten (mutta kuitenkin kovaäänisten) kulkusten kilinää, kun joulupukki tepastelee pitkin pihamaata aatto-aamuna.
Huomatkaa nyytti joulupukin kärrissä, mitäköhän siellä on ja kenelle se on...?

Noita valjaita olen väsännyt pitkään, huolella ja hartaasti!
 Vilin on kertonut minulle salaisuuden joulupukin virasta. Oikeasti jokaisessa tallissa on vähintäänkin yksi valeasuinen joulupukin apuri, joka sitten jouluaattona helpottaa pukin töitä jakamalla lahjat tietylle alueelle. Apureilla on myöskin apureita.... Ja tietty apureilla on salanimet. Vilin salanimi on ottanut suuresti vaikutteita joulupukin kuulusta Petteristä, sillä meille lahjat toimittaa Vilpertti Vaaleanpunakuono.
Vilpertti Vaaleanpunakuonolla ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi kokemusta, jotta se pääsisi lentämään, ehkäpä ensi jouluna?

  Meidän tallimme on itseasiassa täynnä joulupukin apurin apureita (eli Vilin apureita). Aina yöllä, kun valot sammutetaan ja kana käsketään nukkumaan, se ei oikeasti mene nukkumaan vaan köpöttelee hissukseen häkkinsä takanurkan luona olevaan pieneen käytävään, joka vie sen salaiseen tonttujen työmaahan. Siellä tontut ahertavat pitkin päivää, ja kun valot sammuvat, ne tulevat tekemään lahjoja maan pinnalle. Vuohista Sohvi, Tytti, Lilli, Lumikki ja Elvis ovat apuna lahjojen teossa, Vili katsoo, että kaikki sujuu. Vili on sitten se harva ja valittu, joka saa toimittaa lahjat perille. Hevosilla ei kuitenkaan ole osaa eikä arpaa tässä puuhassa. Se taitaakin selittää sen, miksi Eemeli on aina niin puruinen ja uninen aamulla kun menee talliin. Se on juuri ennen aamutalliin menoa vasta päässyt pötkähtämään puruihin, koska tontut ovat mokomat pitäneet sitä valveilla koko yön.
Vilin mielestä on jo kerrottu tarpeeksi, ehkä hiukan liikaakin. Nyt matkaan, aattona tavataan!

lauantai 29. marraskuuta 2014

Melkein joulupukki

Siinä missä muut alkavat laulelemaan joululauluja ja leipomaan pipareita ja joulutorttuja noin kuukausi ennen joulua, meillä viritellään joulufiilistä pikkuhiljaa pienten kulkusten kera.Kivan jouluinen kilinä kuului, kun uljas kärrikilimme Vili tepasteli lumisella pihamaalla kärrit perässään. :)

Vauhtia ainakin poitsulla piisasi...



Ihan vielä en ole ennättänyt etsimään Vilille talvisempaa vedettävää, eli pulkkaa, mutta kaikki aikanaan... Vilin jouluvaljaat eivät ole vielä edes alkutekiöissään, tarvikkeet hommattiin jo tänään. Sen verran jo voin paljastaa Vilin jouluvaljaista, että niihin tulee paaaaljon iloisesti kilkattavia kulkusia, joten oli ehkä ihan hyväkin totuttaa Viliä pieneen kilkatukseen samalla aikaa kun se vetää tuota huikeaa kärriään. :) Toivon mukaan jouluna on jo lunta kunnolla ja saataisiin sitten pulkka ja paketit ihkan oikean joulupukin perään!

"Varo vaan joulu, täältä tullaan!"

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Sehän on lunta!

Yhdessä yössä se tuli ja on jopa kestänyt nyt muutaman päivän. Ei lunta vielä kovin paljoa ole, mutta minun mielestäni juuri sopivasti. Tälläisellä lumimäärällä voi hyvin ratsastaa ja vuohetkaan eivät uppoa puhtaan valkeaan hankeen vaan niistäkin on kiva hypellä viileässä säässä. Ihme kyllä, ne eivät tosiaan ole moksiskaan tuosta kummallisen kylmästä ja valkeasta aineesta, joka on peittänyt niiden vakio herkkupuskat ja ruohomättäät.
Ihmeellinen ympäristö villitsee Vilin haastamaan jopa Sohvin!

Huomatkaa kuinka turilaaksi Tytti on muuttunut...
Ainut joka on hiukan ihmeissään ja ehkä hiukan peloissaan lumesta on Lilli. Ilmeisesti sen pikkuisia hilmu sorkkia palelee tai sitten sitä hirvittää lumen paljous, sehän yltää melkein sen mahaan saakka...!
Hilmunen uskaltautui kuitenkin ulos muiden mukana

Olen tässä nyt yrittänyt ehtiä käyttää vuohia melkein joka päivä haistelemassa pakkasilmaa, jotta ne tarkenevat sittenkin kun on oikeasti pakkasta ja lunta. Varsinkin Vili on saanut kokea jo pitkään pakkasen kirpeyden nenussaan, onhan sille jo joulupukin virka varattu!
Uunolle on jo lumessa tarpominen tuttua juttua...




Kaaikki neljä kiliä on matkassa... mutta hetkinen, mihinkäs Lilli jäi?

Lilli menikin näyttämään mallia hevosille, kuinka lumen tultua pitää liikkua, siitä lisää suraavassa postauksessa!