 |
| ... Niin vauhdissa tosiaan, ettei kamera ihan ehtinyt tarkentaa... :/ |
Koulussa meillä on meneillään hirmuinen kasvion keräys, ja sen sai minun onnekseni tehdä myös digitaalisesti, eli kuvaamalla. Tietty valitsin kameran kanssa heilumisen perinteisen prässäämisen sijaan, ja yhtenä nättinä päivänä otin pikkukilit matkaan vuorelle kuvailemaan jäkäliä ja muita mukavia kasveja joia ei ihan meidän pihaan saakka ole tullut.
 |
| Pikku Lilli hilmunen poseerasi ja sain sattumalta tälläisen "rakennekuvan" :) |
 |
| Ei tässäkään ihan tarkennus kohdillaan, harmi :) |
Matkan varrelta kilit löysivät vaikka kuinka paljon herkkuja, jotka ne olisivat siltä seisomalta laittaneet kasviooni ja antaneet täydet pisteet sille, ja vähän ylikin... Valitettavasti minun piti metsästää kamerani kanssa kasveja, jotka asustavat pääasiassa metsässä, tienvierus ei siis kelpaa...
 |
| Lilli tuumi tuon kasvin kelpaavan oikein hyvin kasviooni, olin valitettavasti erimieltä |
 |
| Niin... Mitenkäs se nyt menikään, mun piti kuvata juuri tuota mustikkaa Vili.... |
On ne vaan niin mahtavia otuksia, kun joka paikkaan juoksee perässä ja vielä kaiken lisäksi juttelee koko ajan jotain! Vähän väliä kuuluu hiljanen 'bää' joko takaa tai edestä, ja sitten huolestunut vilkaisu ihmiseen, ollaanhan vieläkin oikealla polulla? Ja kaikista parastahan on se, ettei mitään polkua tarvitse olla, vaan ihan metsässä rämpiminen on sitä, josta vuohet tykkää!
 |
Viliä vähän jänskätti
|
Voi että tuolla vuoren päällä olikin kaunista! Taidettiin olla ihan syyskuun alussa (joo, tiedän, kuvat ovat myöhässä taas kerran...) eikä missää ollut vielä mitään syksyistä maisemaa, mutta kun kapusimme tuonne vuoren päälle, niin oli kuin ihan eri maailmassa olisi ollut! Sekin muuttaa maisemaa todella paljon, että vuorella on todella paljon jäkälää, joka näyttää kuvissakin ihan hennolta lumipeitteeltä sulan maan päällä. Onneksi ei kuitenkaan ole vielä lunta!
 |
| "Ootko nyt ihan varma suunnasta??" |
Vuoren päällä kasvavat puolukan- ja mustikanvarvut olivat jo ihan punaisenaan ja kanervat ihanasti kukassa. Kyllä siinä kelpasi kilejä kuvailla niin hienossa maisemassa. Sanoinkin äidilleni ennen lähtöä, että ei meillä mene pitkään, otetaan vaan parit kuvat jäkälistä ja tullaan sit, mutta jotenkin hiukan ajankulu unohtui kilien kanssa tuolla ja innokas kuvaaja vaan innostui koko ajan enemmän hienoista paikoista ja kileistä, jotka poseerailivat ihan innoissaan.
 |
| <3<3 |
Lilli ja Vili olivat ihan tosissaan mukana tässäkin hommassa, kun oppikirjani oli maassa auki oikealla sivulla, niin johan siinä oli Vili maistelemassa sammalen kuvaa ja Lilli nuoleskelemassa muuten vaan kirjaa... Siinä siten selität bilsan opelle, että se oli meiän vuohi... ;) Bilsan openi ei meinannut uskoa muuten, että meillä on vuohia, kun näytin hänelle alla olevan kuvan ja kysyin, saisinko laittaa sen kasviooni tietyn kasvin kuvaksi, vaikkei siinä ollutkaan yhtä tiettyä pikkuesinettä, joka pitäisi olla joka kuvassa (josta hän tietäisi sen olevan oma kuvamme). Sanoin, että tässä on meidän vuohen nenä, kaverini voisivat vaikka todistaa että meillä on vuohia! Hän oli hiukan epäilevä ja sanoi lopulta, eiköhän se käy... Ihan kyllä huvitti hänen tiukkuutensa, ja meinasinkin näyttää n´hänelle sen Vilin mustikan syöntikuvan ,koska siinä on saman elukan nenä ja se pikkuesine joten on varmasti meidän vuohi! :D
 |
| Lilli meinasi maistaa niiden kaukaisten sukulaisten, porojen ruokaa,muttei kuulemma ollut hyvää... |
 |
| Yksi lempikuvistani koko reissulta <3 |
 |
| Tää olisi ollut suosikki, jos nuo otukset olisivat katsoneet kameraan.... |
Kun saatiin kasvit kuvattua ja kamppeet kasattua, lähdettiin hipsimään pikkuhiljaa alas vuoren rinnettä..
 |
| Sitten hyvillä mielin kotiin. :) |
Olen yrittänyt saada tallipäivä videota blogiin, mutta on hiukan teknisiä ongelmia, joten videota tulee, kuhan saan ongelman ratkaistua! :)
