Eilen ei kyllä ollut tarkoitus käydä ratsastustunnilla eräällä islanninhevostallilla, jossa on kyllä aika paljon muitakin hevosrotuja, mutta illalla neljän maissa äitin sanoi, että voisin lähteä tunnille kuitenkin, vaikka sunnuntai iltana oli tosiaan sovittu toisin. No, minä siinä sitten soittamaan ratsastuskenopettajalleni, että mahtuukos siihen kuuden tunnille mukaan. No kyllähän sinne mahtui ja
Vilma Adakin pääsi mukaan.
Sain ratsukseni koulutunnille pienen, nuoren ja touhukkaan issikka tamman nimeltä Svandis. Svandis oli kyllä ihan hupsu pikku hevonen. :) Tunnilla ravattiin paljon, tehtiin lävistäjällä askeleen pidennyksiä ravissa ja käynnissä, peruuteltiin ja laukattiin. Laukassa oli tosiaan pikku Touhottaja-Svandiksessa pitelemistä, kun tammasta oli niin mahdottoman kivaa koko ajan. Opettajakin totesi, että ei se ole ikinä ketään pukittanut alas, mutta nyt en kyllä laita päätä pantiksi, ettei se jotakin tee... Siitä huomasi hyvin, että ilmat olivat viilentyneet ja virtaa piisasi. Polle aina välillä ihan säpsähteli, kun oli niin kivaa. Ei kuitenkaan pään viskelyt johtaneet pukitteluun (onneksi...) ja tunti meni oikein hyvin. Olihan se ihan kiva käydä taas pitkästä aikaa tunnilla ihan kentällä ratsastamassa ja valvovan silmän alla. :)
 |
| Pikku touho Svandis :) |
En ole ennättänyt omilla polleilla ratsastamaan ennen kuin tänään vähän aikaa Sónatalla. Eemelin loma jatkuu siis vielä huomiseen. Meillä oli ainakin aamulla jo lunta maassa, minkä takia ei hevoset päässeet laitumelle syömään jäistä heinää. Ne olivat joutuneet olemaan tarhassaan koko päivän ja niiden tarhassa on iso kasa takiaispuskia. Sónata olikin varmaan onnistunut keräämään kaikki mahdolliset takiaiset otsikseensa ja häntäänsä. Ratsastaminenkin keskeytyi hiukan, kun alkoivat ilmeisesti takiaiset pistellä ja pään heittely edes takaisin alkoi. Oli kyllä siinä vaiheessa jo itselläkin sormet jo ihan jäässä niin lopetettiin ihan suosiolla kesken harjoituksien.
 |
| Sónatan hienot papiliotit :D |
Sen verran kuitenkin ehditiin ratsastaa ennen sormien paleltumista ja takiaisten häiriköintiä, että sain muutaman hyvin heikko laatuisen kuvan näpsäistyä. Pujoteltiin myös hetken aikaa ja ravailtiin jonkin verran.
Sónataa jännitti hiukan Rosita, joka oli muuttunut vihreäksi omenatarhassa ollessaan. Tosiasiassa sillä oli vain loimi päällään, koska meillä on ainakin melkein nollassa ja vettä sataa ja tuulee, ettei Hompsukkaa voinut oikein viedä ilman nuttua ulos. Kaipa se syksy taas sieltä tuli ja pikkuhiljaa tässä kai talvea kohtikkin mennään... :( Se hyvä puoli ainakin on, että talvella ei ole örkkejä!
 |
| "Huui kauhistus!! Mikä mörkö tuolla on??? Ai, se olikin Rosita..." |
