Valmiina vuoteen 2015

Niin se mennä hurahti ohitse vuosi 2014. Vastahan sitä oli tammikuu ja meikäläisen synttärit. Kesälomastakaan ei ole kovinkaan pitkään, mutta kohtahan se on jo uudestaan. Mahdottoman nopeasti menee nämä vuodet ja kuukaudet, ei meinaa enää perässä pysyä. Blogikin sai alkunsa tammikuun viimeisenä päivänä. Eli kohta olette saaneet/joutuneet lukea kaikenlaisia juttuja näistä elukoista, ja älkää huoliko, niitä saatte lukea vielä pitkään tulevaisuudessakin! :)

Kaikki tämän postauksen kuvat on otettu uudella kamerallani :)

 Juurikin tänään 31.12. on monelle eläimelle varmastikkin kauhun ja pelon päivä koska monet ihmiset ampuvat iloisen värikkäitä ja hienonnäköisiä, mutta pelottavan kovaäänisiä raketteja öiselle taivaalle. Me emme olekkaan ampuneet raketteja sitten sen jälkeen kun talliimme muutti ruunikko suomalainen karvapallo Eemeli. Tallissa on raketteihin varauduttu siten, että kahden ikkunan edessä on levyt, joten ei näy pelottavia valoja. Eläimet saavat kuunnella illalla pimeän laskeuduttua radiota, joka hiukan ainakin vaimentaa rakettien ääniä. Tämä toimii meillä melko hyvin. Sónata varsinkin pelkää todella paljon paukahduksia, ja yleensä hevoset ovatkin saaneet uuden vuoden aikaan muutaman päivän loman. Nyt varsinkin on lomaa tiedossa koska plussa kelit palasivat ja tilsat kertyvät jälleen. Ajattelin kyllä tuossa kohta lähteä yrittämään tehdä edes jotain heppasten kanssa, edes talutuslenkki jossain.

 Hevosille olenkin jutellut, että ensi vuonna aion sitten opetella Sónatan kanssa kaulanarulla menoa ja ratsastaa Sontulla enemmän riimulla. Empun kanssa jos yritettäis saada loksahtamaan palaset siinä määrin kohdilleen, että voitas aina laukkaillakkin ravipätkien jälkeen. Ajatuksia on päässä myös sellaisia, että jos vain osaisin niin opettaisin Sónatalle jotain erilaisia temppuja ihan maastakäsin, mutta saa nähdä mitä saadaan aikaan. Kesälle on kaavailtu leiriä jonnekkin tallille tässä lähimain (en tosin ota Sonttua mukaan... siitä ei tulisi mitään...) ja lisäksi kaverini on EHKÄ tuomassa poniaan meille jossain vaiheessa viikoksi tai pariksi. Olis sitten tavallaan kuin toinen "leiri". Se on kyllä todella epävarmaa vielä, mutta sehän olisi superkivaa! Siitäkin sitten kirjoittelen tänne, kunhan on ajankohtaista eli joskus kesällä...

 Vuohille voisin tehdä sellaisen uuden vuoden lupauksen, että aina sään salliessa käytän niitä ulkona (jos mahdollista niin joka päivä). Eipä sen kummepmaa oikeastaan. Sellaisia ajatuksia tässä vuoden 2014 lopuksi...

Ehkäpä hienoin kuva, jonka olen onnistunut ikinä ottamaan. :)

 Ja vielä loppuun tälläinen...

            Oikein hyvää alkavaa uutta vuotta 2015 kaikille!!

Joululahjojen käyttöönottoa ja testausta osa 3

"Huoh, kaikki muut ovat jo saaneet lahjansa, mutta minun lahjaani ei näy missään... Onkohan joulupukki unohtanut...?"

"Ei ollut joulupukki kuitenkaan unohtanut miua!"

"Kattokaas miten hienon ja ison luun joulupukki toi lopultakin!"

"Nomnomnom.... nom.

"Olen onneksi jo tottunut käsittelemään tämän mallista jättiluuta, koska jostain kumman syystä pukki tuo joka joulu minulle samanlaisen... No, kyllä kelpaa!"

Joululahjojen käyttöönottoa ja testausta osa 2

Tallin eläimet eivät olleet ainoita, jotka ovat olleet kiltteinä joulupukin mielestä. Myöskin kissat saivat oman osansa lahjoista. Tosin, Misu ei ole aina ollut iha superkiltisti, mutta ilmeisesti joulupukin tontut eivät ole Misun pikku rikkeitä nähnyt...

Joulukisu Misu yrittää selvästi varmistaa lahjojen saannin...

 Joulupukki olikin varannut kissoille yhteensä kokonaista kolme pakettia! Niistä paljastui kylläkin kaikille lähes samanlaiset lahjat, pientä makueroa saattaa olla... Pukki oli selvästi kuullut, että meillä alkaa olla herkkunamit lopussaan, niin nyt tulikin sitten kolme pussillista Dreamies namuja. Koskaan ennen ei kisut ole noita namuja maistaneet, mutta kun avasin pussin ja namujen haiskahdus kantautui kissojen suloisiin joullunenuihin, oli meno ja mouruaminen ihan mahdotonta.

"No niin, no niin, tänne niitä namuja...."

"Äläs nyt viitsii muistuttaa niistä tekemistäni kolttosista, lahjat tuli ja hyvä niin..."

Joulupukki oli tainnut saada namujen kylkiäisenä hienon purkin...

 Kissojen makuhermoja kutkuttaakin tällä hetkellä kolmen sorttiset Dreamies namit, makuina juusto, häränliha ja lohi. Kenellekkään ei ole tainnut tulla vielä varsinaista lempparia, kaikki käy kaikille!

Tämän postauken kuvista (lukuunottamatta ensimmäistä) vastaa muuten uuden uutukainen kamerani! Paljon on tullut kuvailtua parissa päivässä...

Misse ja Misu ovat varsinaisia herkkusuita, Pipsa mielummin nukkuu!

Joulahjojen käyttöönottoa ja testausta osa 1

Jännittävä jouluaatto on nyt ohi, ja kuusen alta löytyi monta kivaa pakettia. Paras lahja, jonka sain oli uusi järkkäri, joka on kyllä ihan paras. :) Nämä kuvat eivät kuitenkaan ole vielä uudella kamerallani otettuja, mutta niitä on kyllä tulossa...
Kuten varmaankin muistatte, joulupukki oli lähdössä matkaan tuossa aaton aattona, ja pukilla oli kärrissään salaperäinen nyytti. Arvoitukseksi jäi silloin, kenelle nyytti oli ja mitä siellä oli. Vilpertti Vaaleanpunakuono kulki jouluaattona, ja toi paketteja meille ihmisillekkin, jopa sisälle saakka. Joulupukki oli niin mielissään hyvin onnistuneesta joulun keikasta, että lupasi palkata Vilpertin ensi vuonnakin.

Urhea joulupukin apuri sisällä käymisen jälkeen. :)

Sitten palataanpas siihen salaperäiseen nyyttiin, joka oli Vaaleanpunakuonolla kärrissään....

Joulupukki oli jättänyt viestinkin, ja siitä selvisikin kenelle nyytti on.

Ja tälläistä oli joulupukki pakannut nyyttiin tallin asukeille. Panta oli osoitettu Lillille ja pikkuinen riimu vuohille yhteiseen käyttöön, ainut vaan että meidän vuohilla ei ole pidetty riimua... Herkut laitettiin tietty jakoon!

 Lilli oli niin innoissaan uudesta upeasta pannastaan, että se halusi mennä heti testaamaan sitä agilityn merkeissä....

Pujottelukin sujui kuin agilityn suurmestarilta konsanaan!

 Lilli oli tosiaan niin innoissaan, että ei tarvinnut juurikaan tehdä mitään, kun pikkuinen kiisi ympäri agilityrataa. Ehkäpä joulupukki oli laittanut hiukan vauhtipulveria Lillin pantaan...?

 Lankulla kipittäminen olikin hiukan haastavampaa, koska lankku oli muuttunut taas yön aikana liukkaaksi, mutta siitäkin selvittiin vain parilla pikku lipsahduksella.

Näin upean pannan joulupukki toi, ja se sopiikin Lillille kuin valettu!

Mukavaa joulua!

Joulupukki matkaan jo käy....

Joulaattohan se taitaa olla huomenna  ja joulupukki lähtee matkaan korvatunturilta varmastikkin hyvissä ajoin jo näin aaton aatto-iltana. Pääkaupunkiseudulle on pitkä matka lentää poroilla. Vilikin sai käskyn pomoltaan (ks.joulupukki) lähteä jo nyt hyvissä ajoin harjoittelemaan lahjojen viemistä ja muutenkin, onhan sitä matkaa tallilta talolle...

"Joulupukki tule jo... Täällä jo varrotaan...."

Tadaa! Meidän hiukan yli-innokas joulupukkimme :)

Vilillä oli niin kiire täyttämään pomon tehtävää, ettei kameramieskään meinannut pysyä perässä.

 Vili on saanut tosiaan käskyn toimittaa lahjat kilteille tallin asukeille ja talon väelle. Joulumieltä riittää naapureille, jotka toivottavasti kuulevat pikkuisten (mutta kuitenkin kovaäänisten) kulkusten kilinää, kun joulupukki tepastelee pitkin pihamaata aatto-aamuna.

Huomatkaa nyytti joulupukin kärrissä, mitäköhän siellä on ja kenelle se on...?

Noita valjaita olen väsännyt pitkään, huolella ja hartaasti!

 Vilin on kertonut minulle salaisuuden joulupukin virasta. Oikeasti jokaisessa tallissa on vähintäänkin yksi valeasuinen joulupukin apuri, joka sitten jouluaattona helpottaa pukin töitä jakamalla lahjat tietylle alueelle. Apureilla on myöskin apureita.... Ja tietty apureilla on salanimet. Vilin salanimi on ottanut suuresti vaikutteita joulupukin kuulusta Petteristä, sillä meille lahjat toimittaa Vilpertti Vaaleanpunakuono.

Vilpertti Vaaleanpunakuonolla ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi kokemusta, jotta se pääsisi lentämään, ehkäpä ensi jouluna?

  Meidän tallimme on itseasiassa täynnä joulupukin apurin apureita (eli Vilin apureita). Aina yöllä, kun valot sammutetaan ja kana käsketään nukkumaan, se ei oikeasti mene nukkumaan vaan köpöttelee hissukseen häkkinsä takanurkan luona olevaan pieneen käytävään, joka vie sen salaiseen tonttujen työmaahan. Siellä tontut ahertavat pitkin päivää, ja kun valot sammuvat, ne tulevat tekemään lahjoja maan pinnalle. Vuohista Sohvi, Tytti, Lilli, Lumikki ja Elvis ovat apuna lahjojen teossa, Vili katsoo, että kaikki sujuu. Vili on sitten se harva ja valittu, joka saa toimittaa lahjat perille. Hevosilla ei kuitenkaan ole osaa eikä arpaa tässä puuhassa. Se taitaakin selittää sen, miksi Eemeli on aina niin puruinen ja uninen aamulla kun menee talliin. Se on juuri ennen aamutalliin menoa vasta päässyt pötkähtämään puruihin, koska tontut ovat mokomat pitäneet sitä valveilla koko yön.

Vilin mielestä on jo kerrottu tarpeeksi, ehkä hiukan liikaakin. Nyt matkaan, aattona tavataan!

Joulupuunausta

Nyt on talli saatu valmiiksi sitä suurta juhlaa varten, niin nyt on sitten eläinten vuoro kunnostautua. Täytyy aloittaa ajoissa kunnostautuminen! :) Samalla tässä toetutan postaustoivetta, joka oli siis siitä että harjaanko vuohia ja letitänkö koskaan heppojen harjaa/häntää. Nyt tulee noihin kysymyksiin samalla vastaukset.
Kovin paljoa en vuohia yleensä harjaa, koska niillä on melkein aina lähes moitteettoman suloisen pörröinen karvapeite. Olen siis kokenut hiukan turhaksi sukia toisten hienoja hahtuvia.

Tyyti Lyytin jouluvalmistelut

 Vuohistamme ainoat, jotka todellakin nauttivat harjauksesta ovat Lumikki ja Tytti. Tytti voisi kuunnella harjan rapstusta vaikka äärettömiin ja Lumikki melkeinpä nukahtaa kun sitä harjaa. Sohvi on jo niin iso, että omaa tahtoa löytyy liikaa, olisi pitänyt pienenä opettaa... Lilliä ja Viliä en ole itseasiassa harjannut vielä kertaakaan, niillä on ollut niin lyhyt karva. Nyt ainakin Lilliä voisi alkaa harjailemaan, koska pikkuiselle on kasvanut jo pitkät hahtuvat selkään. Elviksellä taas on niin paljon karvoja, ettei varmaankaan meidän vanha piikkisukamme pystyisi siihen....

"Minua ei muuten harjata!"

"Lisää, harjaa lisää!!"

Vilin mielestä nekin ovat jo tarpeeksi isoja harjattaviksi

Lilli on ehkä hiukan toista mieltä...

 Hevosten harjan letityksestä vielä... En juuri ikinä letitä hepolaisten harjaa, koska siinä kestää ja Sónatan harja on toistaiseksi niin säälittävä että sen harjaan ei saa minkäänlaista lettiä. Nyt kuitenkin kunnostauduimme kaverini kanssa ja teimme oikein hienon letin Eemelille, ihan vain joulun kunniaksi. Ainut pikku propleema oli vain se, että ulkona oli jo pimeää, kun muistimme ottaa kuvan... Noh, kyllä tuosta jotain selvää toivottavasti saa...

Tarkemmin sanottuna, kaverini taituroi tämän letin Emppulaiselle, joka pääsi myöhäis päivän ratsastukselle.

Valitan kuvien laatua, mutta tallissa on hiukan hankala saada millään kameralla kovin hyvää kuvaa, joten laatu on mitä on... :) Koittakaahan kestää...

Jouluvalmisteluita

Moni on varmasti jo täysin valmis jouluun, kaikki koristeet ovat jo paikoillaan ja kuusikin jo on vamiina aattoa varten. Koristetontut ja joulupukit ovat jo valmiina istumassa oven pielessä toivottamassa kaikki tervetulleiksi.. Meillä jouluvalmistelut ovat ehkä hiukan viime tinkaan jätetty, kuten aina... Eli toisin sanoen, meillä ei ole vielä mitään edellä mainituista... Nyt onneksi saimme hiukan joulufiilistä ainakin talliin, kun kaverini tuli auttelemaan joulukoristeluissa.

"Hei arvatkaas mitä? Ne ripusteli tänään jotain ihmeen kimaltavia nauhoja ja palloja... Turpien edessä kahisteli maittavalta tuoksuvia havuja ja katossa riippuu nyt monia huovasta väsättyjä otuksia... Kummallisia nuo ihmiset..."

Oveenkin saatiin vähän havuja ja iloinen käpykranssi

 Onneksi isäni oli löytänyt metsästä juuri sopivan kokoisen kuusen, joka oli ylimääräinen ja päätyi loppujen lopuksi talliin. Sitä sitten koristeltiin hiukan vailinaisilla koristemäärillä, mutta miun mielestäni tuo on hienoin kuusi mitä tallissa voi olla! Ja tietenkin, kun joulu on ohi ja kuusi viedään pois, saavat eläimet nauttia omenoista ja suuren suuresta porkkanasta, joka sekin pääsi omalle oksalleen.

Sónatan mukaan huovasta oli tehty otuksia, mutta niiden ainakin kuuluisi näyttää pipareilta ja sydämiltä...

Eemelin nimikylttikin sai jouluisen kaunistuksen

"Höh, mulle ei laitettu kimalletta, koska sitä ei kuulemma saanutkaan maistaa..."

Kaikki kuvat on sitten otettu puhelimella, joten laatu ei hivo pilviä.... :)