lauantai 4. heinäkuuta 2015

Ratsastusleiri 1/5

Ma 22.6.2015                             ~1. Leiripäivä~                Vehmaan talli, Juva

Maanantai-aamuna herätys soi kuuden aikoihin, ja riennettiinkin heti viemään hevosia ulos ja tallia siivoamaan. Ysiltä piti nimittäin jo olla leirillä! Puoli kahdeksan aikoihin päästiin starttaamaan kotipihasta samalla vilkutellen hepolaisille, jotka näkisin vasta viikon lopussa uudestaan, liian pitkä aika sanon minä!
Tallin suloinen vahtikoira Tahvo Tassukka, joka pyöri aktiivisesti mukana menossa!

 Leiri tallille saavuimme hyvissä ajoin, vähän ennen yhdeksää. Ensimmäinen ratsastustunti alkoikin heti yhdeltätoista. Sitä ennen haettiin hevoset laitumelta ratsastaen pelkän riimun kanssa! Miä hain Digi nimisen puoliverisen. Digillä ratsastin myös ensimmäisen ratsastustunnin, joka oli koulutunti. Tunneilla teimme ihan perusjuttuja, ravailtiin ja laukkailtiin. Tunti meni tosi hyvin, Digi oli kiva. 
Eka laitumelta haku reissu
Digi & miä
Tunnin jälkeen käytiin syömässä mahat täyteen lihapullia ja perunoita, jonka jälkeen lähdettiin auttamaan toista ryhmää hevostensa kanssa. Tässä välissä ehdittiin pelailla hetken aikaa korttia ja tutustua leirikamuihin. Hetken aikaa pelailtuamme, oli aika jakaa päivän toisen ratsastustunnin hevoset. Hevosten jaosa miulle tuli Iska, iso venäläinen pv tamma. Kun hepat oli kaikille selvät, lähettiin hakemaan hevosia. Minä ja Vilma lähdettiin hakemaan leiriavustajien kanssa viittä hevosta ihan mahdottoman kaukaa, ehkä noin viiden minuutin automatkan päästä, mutta ratsastaen matkaan kului paaaljon pidempään, ehkä noin 30 min...? Ratsastuksen opettajamme ratsasti yhden hevosen pois sieltä, leiriavustaja ratsasti yhdellä ja talutti toista ja minä ja Vilma tultiin perässä omilla polleillamme, eli miä toin ihan yli-ihanan suomenputen, Topin.♥
Digi valmiina tunnille, ja niin innokas ilme...

  Kun saavuttiin takas tallille, oli toinen tunti just alkamassa. Vietiin hepat talliin ja mentiin kattomaan toisten tuntia. Tallin omistaja tuli sanomaan, että jos tahdotaan vaihtaa tunnin ratsuja joihinkin äsken haetuista hepoista, se olisi mahdollista. Miä pomppasin heti pystyyn ja huusin että "Topi! Voiko Topilla mennä?!" ja kyllähän se kävi. Tallin omistaja sanoi, että Topi ei ole saanut liikuntaa hetkeen, että jos tahtoisin, voisin mennä sillä vaikka melkein kaksikin tuntia! Eli hepalle vaan kamat niskaan ja tunnille!



  Menin siis tällä yli-ihanalla pojulla melkein kaksi tuntia putkeen, taisi tulla joku puolisentoista tuntia yhteensä... Tunneilla mentiin puomeja ja ihan pikkuista kavalettia. Topi liikkui ekalla tunnilla ehkä turhankin reippaasti, ei meinannut ravissa olla jarruja lainkaan... Toiselle tunnille polle kuitenkin rauhoittui ja tasaantui niin, että kuunteli ihan pienintäkin pyyntöä, ravit sujuivat puomien kanssa mallikkaasti, laukkaa ei tosin saatu nousemaan...
Oi oi, mikä ihanuus Topi <3

 Topsukasta tuli kyllä heti miun suosikki tallilla, rehti ja reipas suomalainen. ♥ Viimeisellä tunnilla kyllä kastuttiin ihan kunnolla, kun sadekuuro pyyhkäs tallin yli ja maneesia ei ole, mutta se ei menoa onneksi haitannut! 

Tunnin jälkeen katsoimme viikkoratsastajien tuntia ja vietiin poneja takaisin laitsalle. Miä talutin ihanaa pikkuponi Pilviä, joka ei ole poni mistään helpoimmasta päästä... Sitten auteltiin tuntilaisia heppojen suihkutuksessa ja varusteiden pois viennissä. Tuntien jälkeen oli aika viedä hepat pienen pohdinnan jälkeen takaisin laitumelle. Alkumatkan ratsastin Topilla, ja kun Topi jäi aikaisemmalle laitumelle rinteeseen, loikkasin nopeasti käsihevosena olleen Salmen kyytiin ja vietiin Salmen lisäks kaks muuta hevosta taas sinne tooosi kauas. Kun palauduttiin takaisin tallille, mentiin syömään iltapalaks lihapiirakkaa, jonka jälkeen oli iltaohjelmana hippaa, sanaselitystä ja nimileikkiä. Kymmeneen mennessä taidettiin suoriutua nukkumaan rankan päivän jälkeen.
Eka päivä oli kyllä niin ratsastuksen täyteinen että! Meni ihan iisisti se perinteinen kaksi tuntia rikki kun kaikki laitumelle viennit ja Topilla ylimääräiset ratsastelut laskettiin mukaan... :)
Tallin shettikset Fede ja Siru


Jatkoa seuraa...

perjantai 3. heinäkuuta 2015

Viimehetken reenit

Kuten, ehkä muistakkein jostain aikaisemmasta postauksesta, mainitsin ohimennen, että kilit lähtevät huomenna, lauantaina taas esiintymään. Olen nyt tsempannut niitä ja kertonut että niiden ei nyt tarvitse olla keskellä kaupunkia vaan ne saavat suorittaa shownsa vanhan kyläkoulun  pihassa keskellä metsää. Niitä alkoi heti jänskättää enemmän, kun kerroin että tällä kertaa meille saattaisi olla luvassa pientä palkkaakin, mahtaakohan se olla paahtoleipä pussi tai nipullinen porkkanoita? Sen saamme nähdä vasta sitten...

Lilli suoriutui hyvin jännityksestä huolimatta
 Tänään vielä ennen hirmuisia kolmenkymmenen asteen helteitä otettiin pikaiset harkat kilien kanssa ja Lillin hyppy sujui hyvin sekä lankku. Lilli siis ainakin on valmiina huomista varten.
Hyppykin onnisui moitteettomasti

 Vilin villahousut tutisevat enemmän kuin Lillin, onhan sillä kärreissään jopa mainostettavaa. Värkkäsin tuossa yksi ilta Vilin vankkureihin blogin mainokset, jotta kaikki ihmiset muutaman hengen  tuhatpäisestä yleisöstämme osaavat sitten tulla katsomaan myös tätä blogia! Joka tapauksessa Vilikin suoriutui viimehetken harjoituksista oikein mainiosti.
Toinen on niin hieno <3


Virallinen kärriposeeraus Vilin ollessa nyt 1v 3kk, ensimmäinen poseeraus kärrin kanssa on otettu Vilin ollessa alle puolenvuoden ikäinen!



Nyt ollaan valmiina huomiseen esitykseen, päivitystä sitten huomenna sieltä!

torstai 2. heinäkuuta 2015

Leijona lätkää

Vaikka jääkiekon mm-kisat menivät jo, on meidän leijona joukkueella yhä ollut matseja, ei tosin ihan perinteistä lätkää, vaan käpykiekkoa. Tämän pelin nen kehittelivät innoissaan Suomen joukkueen menestyksestä. Ensimmäinen ongelma oli kuitenkin, missä pelata kun keskellä Suomen suvea ei ole missään jäätikköä (ihme kyllä ettei, on niin kylmää ollut...)? Toinen suuri kysymys oli juuri noihin käpyhin liittyvä, millä pelata kun ei pikku kissojen leijonien tassuilla paljoa jääkiekkoa siirrellä. Noh, Misse ja Pipsa päättivät lähteä etsimään sopivaa pelaamisvälinettä ja -paikkaa...

Tai siis ainakin Misse lähti, Pipsa taitaa toimia vaan henkisenä tukena...

"Hmmm... Tässä paikassa olisi aika hyvä... ja käpyjä olisi tuossa aivan vieressä.. Piiipsaa, tuu pelaamaan!"
 Niimpä Misse roudasi karrvaisilla tassuillaan kaksi puupalikkaa maalitolpiksi ja asettui itse maaliin samalla pyytäen, että voisiko joku heitellä sille käpyjä, jotka se sitten torjuisi kuin Pekka Rinne konsanaan..
"Täydellistä, täydellistä. Nyt vaan laukauksia tulemaan!"

"Kas näin torjuu Misse, ja Misse torjuu näin..."

Ja sieltä kaapppaa kävyn varmasti tassunsa alle...!

Voi hitsi, nyt tais mennä sinne kuuluisaan 'kenkälaatikkoon'

Mutta Misse yrittää silti pelastaa vielä tilannetta!

Meillä nää "maalit" on hiukan syvempiä kuin oikeassa lätkässä, mutta tämähän onkin käpykiekkoa! :D

Misse maalivahti vaanii lähestyvää käpyä...

Pipsa: "eeei näin... Et oo tosissas Misse, aina sua saa hävetä..."

Kyllä saa Pekka Rinne ottaa mallia tästä maalivahtien mestarista! ;)

"Hahaa, vastustaja luulee varmasti maalin olevan vailla maalivahtia, mutta täällä mä lymyilen... Ootas vaan..."

Muttei edes mestari Missen piileskely taktiikka toimi tällä kertaa ja kyllähän se käpy sujahtaa maalin puolelle..

Tässä vaiheessa ei Pipsakaan enää hävennyt siskonsa touhuja vaan tuli rohkeasti puolustamaan maalia.

"hetkonen hetkonen, missäs kaikki kävyt? Ai loppu? Jo nyt? Ei vielä!"

Mutta niinhän siinä kävi, että käpyjen laukoja väsähti tässä vaiheessa ja siirtyi jo erätauolle. Kissojen mielipide näkyykin kuvassa...

Misse Mohetskin otti kaiken irti erätauosta

Ja suostui jopa haastatteluun!

Pipsa taas lähti maistelemaan kanttiinin salaatti tarjontaa

Ja kun kutsu kävi takaisin kentälle, ei Pipsa enää suostunut menemään...

Ja niin tämä pikkuinen Mohetskin joutui pärjäämään yksi suuressa maalissa aina viimeisen erän viimeiseen minuuttiin saakka, kunnes se sanoi:

"Oho, se meni maaliin, ei voi mitään. Mä lähen nyt!"