Vieläkö ehtii asettaa tavoitteita?

Monista blogeista lueskelin heti vuoden alussa tavoitteita, joita ihmiset asettivat itselleen. En ennättänyt itse mukaan tähän heti tammikuun ensi metreillä, mutta nyt ajattelin kantaa korteni kekoon ja kirjoittaa tänne ylös muutamia tavoitteita tulevalle vuodelle.

Hevosten kanssa tavoitteet koostuvat pienistä ja simppelin kuuloisista asioista, jotka tuovat toivon mukaan hyvän mielen ja mukavia muistoja tuleville vuosille. Tänä vuonna hevosten kanssa olisi tavoitteena:

  

"Nyt kuulostaa pahalta, tavoitteita..."

Päästä taas maastoilemaan yhdessä kummallakin hevosella. Vauhtilenkit kahden hevosen voimin ovat olleet aika vähissä viime aikoina, tähän on tehtävä muutos!

Valloittaa uusia maastopolkuja ja uskaltautua vieraammille vesille kummankin hepan kanssa yhdessä ja yksin. Nyt alkaa olla aikalailla postilaatikon kodin puoli tutkittu, joten suuntana vähän vieraammat polut toivon mukaan mahdollisimman usein.

Pellolla pyöriminen ja ’kentällä’ ratsastaminen olisi minusta tosi kivaa ja haluaisin ratsastaa pellolla  paljon useammin kuin mitä tulee ratsastettua. Siinäpä siis hyvä tavoite pyöriä pellolla vaikkapa vähintään kerran kuussa kummankin hevosen kanssa pohjan salliessa.

Viime kesänä asetin tavoitteeksi hypätä kummallakin hevosella pari kertaa kesän aikana. Noh, se jäi haaveeksi ja esteiden ylityskerrat pystyy laskemaan peukalon avulla. Esteiden tai puomienkin ylitys olisi minusta tosi kivaa, mutta jotenkin sitä ei vain koskaan tule ryhdyttyä hyppelypuuhiin. Yritetään pitää vuoden tavoite jotenkin toteutettavissa ja asetan tavoitteeksi (tässä kohtaa kaikki esteratsastajat ja luultavasti kaikki muutkin nauravat meidät tavoitteinemme maan rakoon.. :D) pomppia edes jonkinlaisten puomikasojen yli vähintään kerran kahdessa kuukaudessa kummankin kanssa.

"Hahhah, esteiden ylitys... Mikä vitsi!"

Viime vuoden alussa löydettiin Sónatan kanssa sen neljäs vaihde eli töltti suhteellisen hyvin, mutta nyt se on kadonnut jonnekkin erittäin syvälle pienen islantilasen sisimpään. Tämän vuoden aikana tavoitteena on siis löytää töltti uudelleen ja painella menemään kolmen perinteisen askellajin lisäksi myös töltillä!

Mitäs sitten muiden eläinten kanssa? 

Kaikkien muiden karvakasojen kanssa tavoitteena on temppuvalikoiman kasvattaminen. Vuohien kanssa olisi esimerkiksi siistiä opettaa niitä pelaamaan yhdessä jalkapalloa. Mulla on muutamia kivoja temppuideoita mielessä, pitäisi vain saada aikaiseksi alkaa opettamaan sarvekkaita taas! Kanat ja kanitkin pitäisi tutustuttaa temppujen salaiseen maailmaan. Voin siis heittää heipat kouluhommille hyvillä mielin, kun vaihtoehtona tallin asukkien temputtaminen!

Onko sulla jotakin tavoitteita tälle vuodelle?

Tammikuun...

Toistetuin soittolista

Aina blogi- ja koulujuttuja tehdessä soi Disneyn sävelet taustalla (tälläkin hetkellä...), suosittelen!

Tuijotetuin sarja

Kuka muu koukussa tähän?

Tykätyin Instagram kuva

Talvisin kuva

Tykätyin postaus

Viime kuun luetuin postaus oli postaus heppojen vauhtilenkeistä, joka keräsi 113 katselukertaa itselleen. Postaukseen pääset tästä.

Taianomaisin hetki

Tammikuinen auringonpaiste on aika harvinainen näky tänäpäivänä, joten silloin kun aurinko paistoi, oli ihan taianomainen fiilis. Ainut kerta tammikuun aikana, jolloin pääsin kameran kanssa auringon paisteeseen, oli vuohien kanssa lenkkeillessä(postaukseen). Samaan aikaan satoi vielä jotain lumen tapaista, ja sai aikaan kivan tunnelman kuviin!

Tarmokkain lenkki

Tammikuuhun mahtui suht paljon vauhdikkaita lenkkejä hevosten kanssa. Näistä parhaiten jäi mieleen varmaankin supervauhdikas Saanis Eemelin kanssa kuun puolivälin jälkeen. Silloin Emppu oli jokseenkin vauhdikas ja heti ensimmäinen ravipätkän aikana poika oli ihan lentoon lähdössä. Laukkakierrokset startattiin riehakkaalla ryöstölaukalla, johon ekana kommentoin: "Hiljennäs nyt Eemeli!" Sitten kuului: "Anna mennä vaan!" Ei ehkä ollut ihan hyvä juttu, että heppu päätti vauhdin enkä edes juuri yrittänyt vaikuttaa asiaan mitenkään, mutta pitäähän sitä vähän talvikivaa olla! Tämän jälkeen otettiin uusi laukkakierros, joka sujui ihan kuin oppikirjoissa, laukka nousi niin hienosti ja loppui juuri kun pyysin. Hienon hieno poika, hymy nousee huulille tätä muistellessa.

Taitavin eläin

Tammikuun taitavin eläin on helppo valinta. Se on pari postausta sitten esiintynyt Misu(linkki postaukseen). Misu on temppuillut joka ikinen päivä, ja ahkerasti ollaan joka kerta yritetty keksiä jotain uutta. Tällä hetkellä kissan lempprijuttu on se, että laitan sen istumaan laatikon päälle, juoksen itse esteen toiselle puolelle ja annan sille luvan pinkaista luokse. Misu jaksaa tehdä tätä vaikka kuinka pitkään, ja tällä saan sen helposti simahtamaan sohvan nurkkaan. Olen myös opettanut sitä joulusta lähtien soittamaan kelloa, mutta se on vielä hieman vaiheessa... Siitä ehkä lisää, kunhan saadaan hiottua temppu kuntoon!

Millainen sinun tammikuu oli? 

Mitä tykkäsitte tällaisesta postauksesta, tehdäänkö helmikuusta samanlainen?

Pidä kiinni - nyt mennään!

Vuoden alku on mennyt hevosten kanssa aika hiljaisissa merkeissä. Koulupäivät ovat olleet niin pitkiä ja illat pimeitä, että ponskit ovat saaneet ihan suosiolla vain möllöttää päivät ulkona ja illalla ne ovat päässeet talliin rehukupin ääreen. Ei siis puhettakaan ratsastuksesta arkipäivinä. Lenkkeilyt ovat siis sijoittuneet pe-su välille, hyvinä viikkoina jopa maanantaina on ennätetty lenkkeilemään. Tästä voi jo tehdä päätelmiä, että hevosissa on ollut viime aikoina hieman ylimääräistä energiaa. Ne kuitenkin yleensä osaavat käyttäytyä varsin mallikkaasti ja ohjata energiansa vain eteenpäin touhottamiseen, ei juurikaan muuhun pelleilyyn. 

Kuvat ovat joulun ja uudenvuoden väliltä

Lumi pöllyää!

Vaikka ratsastuskerrat ovat olleet vähissä vuoden alussa, ovat ne kaikki olleet ihan superkivoja ja hyvin onnistuneita ratsastuksia. Vauhtia ei ole puuttunut yhdeltäkään kerralta, mutta se on ollut suurimmaksi osaksi vain hauskaa! Eemeli on väläytellyt laukkaratsun taitojaan metsätiellä, kun ollaan lähdetty laukkakierrokselle ja käännytty ympäri takaisin meno suuntaan, on heppu muutamaan kertaan ampaissut matkaan suoraan käännöksestä. Tulipa ekoilla vauhtilaukkailukerroilla koettua ensimmäistä kertaa ikinä hepun pukittelukin, onneksi on tullut ratsastettua niin paljon ilman satulaa, niin ei tuntunut missään! Kesällä aina valitin, kun Eemeli ei millään nostanut laukkaa ja sanoinkin aina, että se on varmaan unohtanut miten laukataan. Noh, eipä ole unohtanut! Näillä hurjan vauhdikkailla lumilaukoilla se on sen todistanut.

"Rakentelen tässä lumiukkoa..."

Boingg!

Ensin nättiä ravia...

...ja sitten laukkaratsu mood päälle!

Meidän 25v mummeliinkin on vaikuttanut kylmyys, lumi ja vapaapäivät vauhdin lisääntymisenä. Ihanaa, ihan kuin siinä ei muuten olisikaan jo tarpeeksi vauhtia. Senkin kanssa on viiletetty useamapana päivänä kovaa ja sitten vähän kovempaa pitkin maita ja mantuja. Ei kyllä ikä paina ei. Se on kuitenkin pysynyt vähän paremmin käsissä kuin Eemeli, mutta viime sunnuntain ratsastusreissulla unohtui kyllä jarru laukkasuoran toiseen päähän... Kun tuolla lenkillä sitten käänsin ponin vielä takaisin päin jarrujen tsekkauskierrokselle, niin samanlainen kiitolaukka lähti myös kotoa poispäin, mitä se ei ole ikinä tehnyt. Siiä kohtaa kävi kyllä mielessä, että mihinköhän asti tää oikein laukkaa. Länkkäri HOU huudahduksella sain sen kuitenkin rauhoittumaan takaisin raviin ja käyntiinkin. 

Pieni ja pörheä

Wihiii!

Kunto loppui kesken ;)

Ratsasteluiden lisäksi pollet ovat päässeet juoksemaan peltokentällä ja omassa tarhassaan. Viimeisimmällä juoksutuksella Eemeli onnistui polkaisemaan takasellaan pienen nirhauman etujalan ruununrajaan, mutta siitä ei onneksi tullut mitään sen vakavampaa. Peltokentällä ei olla nyt ratsastaen pyöritty oikeastaan yhtään, kun se on mennyt kauhean epätasaiseksi ja kaikenlisäksi siellä on niin paljon lunta, että ei siellä käyntiä kovempaa oikein viitsi mennä. Nyt on piha tosin kuin luistinrata, joten kai se on mentävä sinne umpihankeen ratsastelemaan jos ei tuo jäätikkö pikkuhlijaa häivy jonnekin, tulis jo kesä. 

"Mua ei haittaa tää talvi, musta saa aina yhtä kivoja kuvia!"

"Niinpä, tulis jo se kesä niin ei tarviis kaivella näitä korsia lumen alta!"