Vaihteeksi sarvia ja partaa

Jospa näiden parrakkaiden otuksiekin kuulumisia tänne päivittelisi pitkästä aikaa! Vuohet sai kovimpien pakkasten aikaan oleskella vaan sisällä ja nautiskella heinistä lämpimämmässä tallissa. Kun pakkaset loppui, tuli ihan kamalat jäätiköt eikä liikkumaan päässyt vuohien, hevosten tai koirankaan kanssa oikein mihinkään kun joka suuntaan levisi sorkat, kaviot ja tassut kun yritti pihasta poistua. Lisäjännitystä meillä ulkoiluun jäätiköiden aikaan tuo se mukava tosi asia, että mihin tahansa meiltä meinaa lähteä, tulee vastaan mäki, ja yleensä alaspäin... :)

Nämä kuvat on oleskelleet kansioissa jo jonkun aikaa, mutta meillä on oikeastaan ihan saman verran lunta tälläkin hetkellä!

Näin paljon löytyy vauhtia ekaan alamäkeen tallin ovesta tullessa! :)

Vuohilla oli siis yhdessä vaiheessa vähän pidempikin tauko ulkoilussa pystyssä pysymisen nimissä ja voi sitä riemua kun taas pienen lumikerroksen tultua lähdettiin ulos! Hirmuista pukkilaukkaa pompittiin eikä oikein millään meinanneet kaikki neljä jalkaa pysyä maassa samaan aikaan. Silloin ei harmikseni ollut kameraa mukana.

 Lunta on meillä nyt taas melkein yhtä paljon kuin näissä kuvissa ja tänään tehtiin taas oikein kunnon lenkki ihanan lumisessa metsässä. Melkein tunti siinä meni, kun kierrettiin kaikenmaailman metsäpolut ja syötiin eväätkin välissä. Välillä piti jäädä ihastelemaan aivan ihanaa maisemaa, lumi tekee metsästä niin kauhean nätin näköisen. Viime viikonloppunakin tehtiin tälläinen samanlainen pidempi lenkki ja huomasi hyvin että tänään vuohet tepastelivat huomattavasti varmempina eteenpäin hangessa kun maisemat olivat jo tutut (ihan tutuissa metsissä kuljettiin nytkin, mutta vuohet aina vähän jännittää uusissa maisemissa, lumen tulon takia tututkin maisemat on joskus niistä hurjan jänniä.). Vieläkään ei kyllä siitä liukkaudesta olla päästy, nyt se jää vainoaa tuon lumipeitteen alla, mikä on vielä petollisempi kuin kirkas jää. Sitä kun ei yhtään näe missä kohtaa on ihan peilijää ja missä kohtaa voi kulkea ilman huolen häivää. Vuohet onneksi on pysyneet pystyssä, ne eivät ihan helpolla kaadu!

Perus "tapaturma"mikä vuohille sattuu näin lumiseen aikaan, nykäistään kuusen oksasta ja sitten ollaan yltäpäältä lumessa!

meidän sarvipää squad :)

Lumipesusta yllättynyt Tytti

Ai niin, voisin nyt vielä vähän mainostaa tähän loppuun... Nimittäin jos katselet näitä meidän vuohiretki kuvia ja mietit, että olisipa ihana päästä itsekkin vuohien kanssa metsäretkelle tai muuten vain touhuamaan, se on mahdollista! Meidän vuohileirille nimittäin mahtuu vielä mukaan! Leirillä ohjelmassa paljon touhuilua vuohien kanssa, ja mikä parasta sinun ei tarvitse tietää välttämättä mitään vuohista etukäteen! Lisäinfoa leiristä löytyy Vilkkaitten sorkkien sivuilta (pääset sinne klikkaamalla Vilkkaat sorkat-logoa sivupalkissa) tai meiltä voi kysellä sähköpostillakin (vilkkaatsorkat@outlook.com) jos on jotain leiriin liittyvää. Rohkeasti vaan mukaan! :)

Vili toivoo että kaikki tulisivat ensi kesänä touhuamaan sen kanssa!

Pakkasvauhtia

Täältä he tulevat poneillansa, pienillä pyöreillä poneillansa...

Vielä voi käydä vastaamassa lukijakyselyyn! Linkki löytyy tuosta blogin sivupalkin yläkulmasta. Kiitokset jo kaikille vastanneille!

Mukavat -26 pakkasta kun aamulla suuntasin talliin hevosia herättämään. Ihan mukavan kirpeä ilma sanoisinko. Ei tosin ole enää, nyt taidetaan olla jo siellä -15 kieppeillä. Instagramissa meitä seurailevat tietävätkin jo, ettei eilinen hevosten sisälle vienti sujunut kuin römssöissä vaan tuloksena oli hokkien aikaan saama, rikkinäinen turvakengän kärjen päällyste ja kipeä olkapää. Hevosilla siis riittää virtaa, totta kai kun viimeeksi niillä on voinut ratsastaa/liikuttaa niitä parisen viikkoa sitten. Tänään niillä varsinkin oli virtaa, kuka nyt kovilla pakkasilla vaan haluaisi paleltua paikallaan? No ei meidän möllikät ainakaan. Ne hölkkäilivät tasaisin väliajoin ylätarhassaan ja kauhea töminä vain kuului taloon sisälle. Puolilta päivin nappasi kameran kainaloon ja menin osoittelemaan karvakorvia kameralla, mulla kun ei niistä ole yhden yhtä kuvaa... ;)

"Mä en sulle ainakaan poseeraa!"

"No minä voin jos Eemeli ei suostu! Varsinkin jos nameja tulisi..."

Sónatan melko vakuuttava pakkaspuku

 Innolla odotan huomista. Huomiseksi on luvattu jo huomattavasti lämpimämpää joten huomenna alkaa hevosten liikunnat. Ja kivasti varmaan ainakin heppojen mielestä alkaakin, kun ne pääsevät rallittamaan pellolle! Minä en kuskiksi ole tosiaankaan lähdössä, vaan kopuskat saavat rallittaa ihan ilman ratsastajia nyt muutamat kerrat niin saa 150% ladatun akun tuon paksun pörrikkä karvan alla laskemaan hiukan mukavempiin lukemiin jotta ratsastaminen olisi mahdollista ilman sen suurempia tippumisen pelkoja. Ihan kokonaan irralleen ei hepat kuitenkaan pellolle pääse, ehei. Muuten ne näkisi ehkä seuraavan kerran illalla rehujen aikaan... :) Tänään pakkasten (ja järvien jäiden!) paukkuessa naputeltiin isäni kanssa pellolle tolpat, ja nyt siellä komeilee ihan kunnon kokoinen kenttä! Hiukan taka-ajatuksena olikin, että kun hepat nyt tottuu menemään siinä peltokentällä ensin ilman ratsastajaa näin talvellakin, niillä voisi ehkä harkita siinä ratsastamistakin. En malta odottaa! Luultavasti viikonlopun aikana tulee sitten kuvasaldoa juoksenteluista, jos vaan kamera kestää hevosten vauhdissa...

Sonttu oli kovin innoissaan kuullessaan peltosuunnitelmista...

Ja tämäkin murmeli kun kuuli että pääsee rallittelemaan oikein kunnolla pitkästä aikaa!

Katse kohti peltoa!

Tämä kuva kuuluu mulla taas niihin "En kestä kui söpö tää poni on, kattokaa nyt sitä!" kuviin... :)

Kaksi mainiointa riiviötä päällä maan ♥

"Hei mulla ois teille yks mysteeri tähän postauksen loppuun!"

"Kuka on tämä mystinen Uljas Musta?"

"Tälläistä ei kyllä meidän mäellä olla ennen nähty!"

"Onko se vihdoin se upea friisiläisori, josta oon aina unelmoinut, vai kenties pieni vekkuli pikimusta shettis?"

"Menitte varmaan jo halpaan, että meillä ois uusi kaveri? No ei nyt sentään, mun oma Eemelihän se vaan olikin, ei sen kummempaa... ai niin kuvaaja käski mainita, että noita Eemelin huijauskuvia ei ole kuulemma muokattu yhtään. :)"

Viime vuoden lottorivi+kysely

Eli toisin sanoen vuosi 2016 numeroina! 

Vuosi vaihtui enkä tietenkään ennättänyt kiireiltäni (pyh ja pah, olin vaan niin laiska avaamaan konetta... ;D) kirjoittelemaan minkäänlaista vuosimuistelua. Ehkä nyt siis olisi sen aika? Nyt siis asiaan eli mitä tapahtuikaan vuonna2016...

Blogiin kirjoitin yhteensä 117 postausta, huh kun olen ollut ahkera! Vähiten postauksia ilmestyi maaliskuussa (vain viisi kappaletta) ja eniten taas rustailin blogin parissa yllättäen joulukuussa (huimat 26 postausta!). Katselukertoja kertyi ihan huikeat 13015 kertaa ja kommentteja postauksiin kertyi mahtavat 416 (jos osasin laskea oikein). Teitä lukijoita on blogissa näin 3.1.2017 tasan 50! Kuvia tietokoneelle kertyi vuoden 2016 aikana ainakin 1683 joista suurin osa on luultavasti päätynyt tänne blogiinkin.

Nämä pallot eivät ole vielä blogissa juosseet näissä kuvissa!

Hevosten kanssa tuli liikuttua enemmän ja vähemmän vuoden aikana. Ratsastuspäiväkirja merkinnät alkavat vasta heinäkuun puolesta välistä ja siihen vihkoseen olen raapustellut ainakin 85 heppojen liikuntamerkintää. Milloin mitenkin päin liikuttu, joko ratsastajan kanssa tai sitten ilman. En kyllä ole ihan varma onko tuossa jokainen ratsastelukerta, mutta ainakin melkein. Ja siis huom. vain viime heinäkuusta lähtien! Tästä sen huomaa miten loppupelissään vähän tulee ratsastuskertoja ainakin meillä kun hevoset seisovat omassa pihassa eikä minkäänlaista kenttää tai maneesia varsinkaan ole mailla halmein. Mutta miusta ainakin tuntuu että ratsastin kyllä tosi paljon viime vuonna ja olenkin ihan tyytyväinen vuoden ratsasteluihin. Ainakin noin pääosin, jos niitä muutamaa ryöstölaukka kertaa Sónatan kanssa eí lasketa... Viime vuoden aikana tuli kasvatettua hurjasti luottamusta kummankin hevosen kanssa enkä malta odottaa tämän vuoden seikkailuja rakkaiden karvakorvien kyydissä!

Ehkä paras muisto heppojen kanssa koko vuodesta, toivottavasti tämän tyylisiä muistoja tulee paljon tänäkin vuonna!

Tämä keikka jäi vuoden 2016 keikoista parhaiten mieleen ihka oikean joulupukin tapaamisen ja pienen palkinnon saamisen myötä. 

Lilli ja Vili keikkailivat vuoden aikana ainakin 10 kertaa, mikä on näin vuohien ohjaajan korvaan hirmuisen suuri määrä! En edes muistanut jokaista keikkapaikkaa, enkä ole ihan varma onko tuossa 10 kaikki kerrat jolloin ollaan ihmisiä käyty huvittamassa temppuilulla. Huomenna olisi taas keikka, mutta luulen sen jäävän valitettavasti väliin kovien pakkasten takia, harmi. 

Jaksoin kuin jaskoinkin väsätä teille taas tälläisen kivan pienen kyselyn, jotta saisin taas jonkinlaista hajua, millaista porukkaa täällä on enimmäkseen ja mitä te ylipäänsä tykkäätte tästä blogista. Sen täyttäminen ei vie kuin muutaman minuutin ja vastauksenne ovat minulle hyvin tärkeitä! Vastaukset eivät mene minnekkään vaan jäävät minulle palautteeksi blogista. Kaikki vaan vastailemaan, myö kaikki te satunnaiset vierailijat! :) Kyselyyn pääset painamalla tästä. Kiitos kaikille jotka käyvät nopsaan täyttämässä kyselyn!