Maanantain pelastus: aurinkoisia kissakuvia

Maanantai tuli ja onneksi menikin jo. Jos viikko ei startannut niin hyvällä kesäfiiliksellä, tässäpä postauksen täydeltä aurnkoisia kissakuvia ihasteltavaksi olkaa hyvät!

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

Ei niin hyvin koulutettu blogiponi

Pari postausta taaksepäin kirjoittelin (linkki postaukseen) meidän hyvin kesyyntyneistä ja blogikanan roolin ottaneista kanoista. Kanat ovat oppineet käyttäytymään kameran edessä varsin mallikelpoisesti ja niistä saakin tosi kivoja kuvia ilman sen suurempia kikkoja. Oletin, että näin olisi myös rakkaan islantilaiseni kanssa, ja se seisoisi nätisti korvat pystyssä kukkapuskan edessä minun napsiessa kivoja kuvia. Aina kaikki ei mene kuin ruotsalaisessa askarteluohjelmassa ja kuvista ei tule ihan sellaisia kuin olisit halunnut.

Okei okei, ihan alkuun saat vähän syödä, mutta sitten poseeraat hienosti, eiks vaan?

Ja pidät ne korvat yhtä pystyssä kuin siellä ruohonjuuritasollakin!

Olin suunnitellut ja himoinnut pääseväni kuvaamaan hevosia jo useamman päivän juuri tuon puskan eteen, ja odotukset oli tosiaan kuvista korkealla. Poni oli syönyt koko päivän omenamaalla ja ajattelin sen mahan olevan täynnä eikä tarvitsisi huolehtia sen syömisestä, se kyllä varmasti seisoisi nätisti paikoillaan muutaman sadan kuvan ajan. Pyh ja pah näteille poseerauskuville, joissa poni seisoo korvat hörössä ja katse kiinnostuneena kameraan! Tuona päivänä poni oli onnellisesti unohtanut kaikki blogiponin opit, mitä sille olen yrittänyt vuosien mittaan iskostaa päähän: kun on kuvaussessio, poseerataan nätisti korvat pystyssä eikä mässäillä heinää koko aikaa korvat luimussa.

"Ai korvat pystyyn? Nosta keskenäs." 

Minä: "Noniin poni ooppas nyt oikein nätisti siellä!"
Poni: "Oukkei! Cheees!"

Hymy hyytyi nopeasti kun uhkasin pelleilevää poniani iltarehujen poisjättämisellä.

Kun yritin  soittaa puhelimestani hassuja ääniä, oli poni vähintäänkin hilpeä...

Korvat nousi pystyyn, mutta pää kääntyi ihan väärään suuntaan, ei näin poni!!

"Okei okei, katotaan sitten kameraan korvat pystyssä. Ettei nyt liian hyvää kuvaa tuu, niin mitäs jos isken vähän silmää?" 

Kuvausassistentti yritti myös ihan kädestäpitäen neuvoa karvakorvalle, miten ne karvaiset korvat saa pystyyn.

Eikä auttanut.

"Hahahahahaaa, et saa musta yhtään edustavaa kuvaa senkin paparazzi!"

Noin 300 kuvaa ja 50 huomiota herättävää x-hyppyä myöhemmin poni vihdoin kiinnostui tarpeeksi ympäristöstään, ja nosti ne pienet suloiset nallekorvansa pystyyn, kiitos! <3

Kun ensin oli taisteltu Sónatan kanssa, vaihdettiin hevosta. Eemeli on yllättänyt useita kertoja, miten hienosti se käyttäytyy aina kuvauksissa ja niinhän tuo mokoma möllikkä teki nytkin. Tämä on sellainen jästipää, että aina ajattelen Empun olevan se, joka ei nosta niitä korviaan pystyyn tai seiso paikallaan, mutta tällä kuvauskerralla varsinkin se oli kyllä juuri päinvastoin. 

"Ai tässä seison? Näinkö? Onko hyvä?"

 

Malliponi

"Joko saa syödä?"

Loppuun vielä koko komeus, on se hieno <3

Summer bucket list - 2018

Kesä on täällä, ihanaa! Tämä postaus on ollut luonnoksena jo jonkin aikaa, ja nyt vihdoin saan sen julkiseksi! Paljon on suunnitelmia kesälle, ja tässä nyt ämpärilistalle päätyneet jutut. Jospa saisin tänä kesänä kirjoiteltua meidän kesätouhuista vähän aktiivisemmin kuin viime vuonna...

Pikkukissan bucket list sisältää paaaljon tempputuokioita!

Uita kumpaakin hevosta
Viime kesänä päästiin Sontun kanssa jo aika pitkälle veteen, mutta tänä kesänä otetaan Eemelikin mukaan kahluu/uintireissuille!

Pyöräile Sontun kanssa pitempiäkin lenkkejä
Meidän perinteinen Saanis on pyöräilty jo muutamaan kertaan onnistuneesti läpi, ja kesällä täytyy kyllä suunnata muihinkin maastoihin pyörän kanssa.

Vuohipyöräilyjä
Vuohien kanssa on tullut myös pyöräiltyä enemmän ja vähemmän, mutta uudemmat maastot niidenkin kanssa voisvat olla tämän kesän listalla.

Heppojen kanssa piknik
Jouluna pidettiin piknik pipareiden ja joulutorttujen kera, kesällä sitten eri herkut!

Vuahpiknik
Viime kesänä ekaa kertaa testissä ollut vuohipiknik - Jatkoon!

Ihan vahinko-otos meistä, tykkään ihan hirmuisesti! Mitä kaikkia kivoja kuvia kesän aikana otetaankaan...

Ratsasta uudella hevosella
Viime kesänä asetin tällaisen tavoitteen, mutta en saanut täytettyä, saa nähdä miten tänä kesänä.

Käy testaamassa uudella tallilla irtotunti
Olisi kiva käydä testaamassa jotakin ihan vierasta paikkaa. Jos suosituksia, kommenttikenttään vaan!

Irtohypytä hevosia ja kuvaa
Kevään aikana tämä tulikin jo tehtyä kertaalleen, mutta kesällä ehdottomasti uudestaan.

Kanien kesytys kuuluu myös olennaisena osana kesään

Teemakuvaukset
Mulla on vaikka mitä ideoita jo päässä, nyt pitäis vaan saada kaveri kuvaamaan...

Opeta kanoille temppuja
Hyvässä vauhdissa ollaan tässäkin jo nyt, kesän loppupuolella lupaan teille videon meidän temppuiluista!

Eemelillä yksin maastoon
Ei olla ihan kahdestaan käyty maastossa juuri ollenkaan, tänä kesänä...

Ukkelin kanssa ihan varmana maastoillaan kahdestaan tänä kesänä!

Millaisia kesäsuunnitelmia sinulla on?

Hyvin koulutetut blogikanat

Viime kesänä meille muutti uusia kotkottajia (Linkki postaukseen!), jotka olivat tullessaan meille melko arkoja ja kaikki oli tietty uudessa paikassa pienille kanoille hurjan jännää. Talven aikana kanat ovat kasvaneet ihan hurjasti, ja kun vertaa ensimmäisiä näistä otettuja kuvia häkissä nyt taaplaaviin kotkottajiin, on kokoero huima. Koon lisäksi kanat (ja kukko tietty myös) ovat rohkaistuneet todella paljon. Ne eivät aina ala kotkottamaan kauhuissaan niiden häkkiin mennessä tai juokse ulkona karkuun. Nyt ne juoksevat ulkona innoissaan vastaan ja seuraavat tarkkaan, mitä tallissa tapahtuu.

Siellä ne kanat tyytyväisinä tutkiskelevat maan antimia...

...mutta jos joku sattuu puhumaan jotain ja kävelee tallin suuntaan on hänet huomattu heti!

Tilannetta tarkkaillaan ja mietitään, onkohan tulijalla vaikkapa herkkuja mukana?

Tämä rohmu lähetetään aina tarkistamaan tilanne ihan läheltä.

Ja sitten se tepastelee kertomaan muille.

Pohdimme kevään saapuessa, rakennammeko kanoille uuden ulkohäkin. Emme olleet varmoja, pysyvätkö ne kiltisti pihassa vai pinkaisevatko ne samantien naapurin pihalle kuopsuttelemaan. Ekoja kertoja kun avasi häkin ovea ulos asti tässä muutama viikko taaksepäin, vähän kuumotti, miten saisi kanat takaisin häkkiin. Turhaan pohdittiin karkailemista tai pihasta poistumista, kanat nimittäin pysyvät hirmu hienosti tallipihalla! Ne ulkoilevat aina hyvillä keleillä (mitä nyt onneksi on ollut ihanan paljon!) melkein koko päivän. Ehtona ulospääsylle on, että jokainen on käynyt munimassa, muuten löydettäisiin kesän päätyttyä jostain hurjan suuri munakeko....

Elmeri pohti kovasti myös häkkiasiaa, silloin saisi kyllä kanat pidettyä paremmin aisoissa mutta toisaalta...

Pihan kingi ei voi olla häkissä, joten ääni häkittömälle ulkoilulle!

Houdini-Helmi ei varmaan olisi edes pysynyt ulkohäkissä, kun sisähäkistä murtaudutaan ihan joka päivä ulos.

Pikku Tipitii ei ole enää ihan niin pieni, kuin loppukesästä, mutta on se silti todella pieni!

 Kun ensimmäisen kerran suuntasin kameran linssin kohti kanoja, ne olivat aivan kauhuissaan. Kamala kotkotus lähti käyntiin samantien, viimeistään siinä vaiheessa, kun painoin ensimmäistä kertaa kuvanottopainiketta. Kuten sanottu, mokomat pikku kanat ovat kasvaneet isoiksi ja rohkeiksi ja nyt ne eivät pelkää enää ollenkaan kameraa! Heppojen irtohyppypäivänä (Linkki postaukseen!) kamera oli mukana tallilla ja kanat juuri sopivasti ulkona auringonpaisteessa. Heti kun istahdin maahan ja rupesin räpsimään kuvia, alkoi kotkottimet siirtyä kiinnostuneesti lähemmäs ja lähemmäs...

Ja lopputilannehan oli tämä... :D Hyvin ovat kameraan tottuneet, mainioita blogikanoja siis!

Johan pomppasi!

On ihan hirmu pitkä aika siitä, kun viimeeksi kasasin hevosille tarhaan irothypytyskujan ja sinne muutaman esteen. Nyt viime viikonloppuna päivitin irtohyppytilastoa ja väsäilin hepoille vähän viihdykettä laidunnuksen lomaan. Olisikohan ollut joskus viime kesänä tai keväällä, kun viimeeksi tosiaan ollaan hyppäilty irtona, ja odotukset eivät olleet ihan kamalan korkealla hevosten innostuksesta ja motivaatiosta hommaan varsinkin, kun päivä oli aika lämmin.

Olin ihan varma, että koko hyppytuokio näyttäisi joko tältä... 

...tai tältä.

Heti kun sain kujan valmiiksi ja hepat pois omentarhasta laiduntamasta, ne alkoivat suunnata ihan omin ehdoin kujaan ja varsinkin Eemeli oli ihan innoissaan pomppimassa! Eemelistä en ainakaan olisi yhtään kuvitellut, että se pomppisi noin hurjasti mitä se nyt hyppi. Sónataa ei meinannut alkuun kiinnostaa yhtään ja se vain nökötti tarhan nurkassa toisen juostessa hurjaa kyytiä ympäri tarhaa juoksuttajan (itse olin siis kameran takana koko ajan) seistessä toimettomana keskellä.

Mutta sehän näyttikin aivan toiselta!

Boing!

Harmittaa ihan hirmuisesti, kun ei tullut ihan tarkkaa ponia tähän kuvaan...

Esteet pidettiin melko pieninä, mutta kun tuntui että hepat vain astuivat niiden yli, nostettiin varmaankin ennätyskorkeiksi mitä meillä on koskaan ollut. Tuo meidän ennätyskoreka este oli siis ehkä joku 40cm jos sitäkään, mutta me kun ei kauheasti hypätä eikä olla hypätty niin mielummin pitää esteet vähän pienempinä.

Eemelikin osaa todistetusti hypätä! (tai ainakin se pääsee puomeja kolisuttelematta yli)

<3

Jotenkin nämä ponin kuvat onnistuivat paremmin, kuin Empun, vaikka ukko enemmän loikkikin.

Huilitauko välillä

Loppujen lopuksi kumpikin hevonen hyppi ihan innoissaan ja varsinkin Eemeli ei olisi edes malttanut lopettaa! Täytynee siis lisätä näitä irtohypytyspäiviä kalenteriin kun toiset noin paljon tykkäsivät! Nyt hepat saavat lomailla koko alku viikon ollessani reissussa koulun puolelta ja loppuviikosta pääsee taas paijailemaan turrikoita.

Super

<3<3

Ja kun pomput oli pompittu, pääsivät liitokaviot tuoreen ruohon makuun takaisin. Tämä postaus tuli muuten kirjoitettua heppojen laitumen vieressä kaviokkaiden rouskutellessa ruohoa aidan toisella puolella. Kesä<3