sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Pulkka perään ja menoksi!

Huhhuh, mistähän sitä oikein aloittaisi. Lomaa vietetty pari päivää ja hirmuisesti jo tehty kaikkea kivaa! Aloitetaan juttujen purkaminen vaikka tapahtumajärjestyksessä, niin saa kaiken alkuun! Viime postauksessa suunnittelin kovasti hiihtoratsastusta hevosten kanssa, pääasiassa Sónatalla. Onni on innokas kaveri, joka lähtee innolla kaikkeen mukaan ja keksii samalla lisää toteutettavia ideoita! Aino tuli juuri sopivasti loman alkuun viikonlopuksi mökilleen naapuriin ja toteutimme loman tehtävälistan ekan kohdan, hiihto/pulkkaratsastuksen vauhdikkaammin.

Valmistautumista...
Sónatan kanssa ollaan viime talvena vedetty muutaman kerran suksilla tulevaa ihmistä perässä taluttaen. Sille oli siis ihan uusi juttu, että se vetäisi samalla, kun joku ratsastaisi sillä. Aloitettiin homma valjaisiin, pulkkaan ja hirmuisen pitkiin ohjiin tutustuen. Tamma oli tapansa mukaan erittäin lunki ja tepasteli menemään talutellen pihatiellä pulkan kanssa ja ilman ihan kuin tekisi sitä joka päivä. Kun kaikki mahdolliset pelottavat asiat oli tsekattu, suunnattiin metsään.



Alkulämmittelykierroksen jälkeen viriteltiin metsän puolella pulkka ja Aino taakse ja sitten mentiin! Alkuun käynnissä tunnustellen, millaista tammasta on vetää ratsastajan kanssa - onnistuu! Kun pulkassakin vielä oltiin pysytty kyydissä ja poni oli vielä käsissä, vaihdettiin hieman vauhdikkaampaan vaihteeseen ja ravailtiin pitkä pätkä menemään. Tamma oli jälleen hirmu hienosti ja suuremmilta ryntäyksiltä ja kavahduksilta vältyttiin. Aina välillä ponitus kauhistui seuraajastaan, mutta tajusi nopeasti, että ainiin, pulkka ja Ainohan ne siellä vaan viilettää mukana. Tällä kertaa ei vielä kokeiltu laukkaa, jätetään jotain seuraavaan kertaan! Hirveän pitkää lenkkiä pulkkaa kiskoen ei tehty ja kotimatkan sainkin sitten minä istua pulkan kyydissä, ja voin sanoa, että hauskaa oli! On tuo vain mainio pieni monitoimiponi. <3







True bloggaaja pulkan kyydissä puhelin kourassa....

Oletteko te kokeilleet hiihto/pulkkaratsastusta?

perjantai 23. helmikuuta 2018

Lomasuunnitelmia

Jes, tänään alkoi loma ja nyt on aikaa touhuta kaikki päivät eläinten kanssa pitkin pihoja ihanassa pakkasessa ja auringonpaisteessa! Tämä lomaa edeltäväkin viikko kului ihanan aurinkoisissa merkeissä ja siitä myös nautittiin; yhtenä iltana huomasin touhuavani hevosten kanssa vielä kuuden jälkeen punaisen auringonlaskun alla. Hirveästi ei ehditty nyt edeltävällä viikolla hevosten kanssa lenkeille, joten vauhtia tuskin tulee lomaviikosta puuttumaan!

Postauksen kuvista kiitokset äitille!

Olen suunnitellut hiihtolomalle kaikenlaista kivaa tekemistä, saa nähdä kuinka paljon jää tekemättä ja mitä kaikkea ehditäänkään! Sónatan kanssa olisi tarkoitus tutustua lammelle tehtyyn jäärataan (saa nähdä, millä vauhdilla), kokeilla hiihtoratsastusta vähän vauhdikkaamminkin vähintään kerran, tutkia metsäkoneen tekemiä polkuja metsässä ja hioa hieman hukassa olleita jarruja. Voisipa sitä yrittää tunkea lomalle jonkun este/puomipäivänkin!



Tammalla tosiaan on ollut jarrut hukassa viime aikoina. Aikaisemmin olen suhtatunut hieman varauksella kotiin päin laukkaamiseen tai ravaamiseen, ennen ei ole ollut mitään ongelmia kotoa poispäin menemisessä ja poni on puksuttanut pyydettyä askellajia joskus reippaammin ja joskus vähän rauhallisemmin. Nyt se on kuitenkin muutaman kerran viime viikkojen aikana vienyt mua kuin lapasta lenkeillä kotoa poispäin, mitä se ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt. Suhteellisen vähäinen liikunta ja pakkaset luultavasti ovat aika suurina syyllisinä tähän vauhdikkuuteen, joten loman aikana lenkkeillään vauhdilla menemään niin eiköhän ne jarrut taas löydy.



Eemelin kanssa ei ole mitään sen suurempia suunnitelmia toistaiseksi, kunhan vaan ennätetään senkin kanssa mahdollisimman paljon juoksemaan pitkin metsiä niin hyvä tulee. Hiihtoratsastusta olisi kiva kokeilla hepunkin kanssa, mutta perässä suhisevat sukset luultavasti saisivat aikaan veturissa niin vauhdikkaan hepulin, että matka voisi jatkua vähän turhan pitkälle ja turhan vauhdikkaana... Jätetään siis suosiolla suksi- ja pulkkahommat Sontun vastuulle.


Hieno kiituri <3

Loman aikana tulee varmasti otettua iso kasa uusia kuvia, ja pari kaveriani onkin tulossa mahdollisesti kameroidensa kanssa kylään, joten saatte nauttia täällä ja instan puolella toivottavasti ihanan talvisista kuvista! Kuvia tulee varmasti myös ensi viikonlopun Helsingin hevosmessuilta, jonne ollaan taas suuntaamassa! Messuista on tulossa varmaankin viikon mittaan vielä ennakkopostausta, kunhan tässä nyt päästään lomafiilikseen!


Oikein kivaa lomaa kaikille, kenellä se nyt alkoi! Sekä tietty mukavaa arkeen paluuta kaikille lomattomille! ;)

sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Vauhtia ja hyvät säät tuonut loimi - loisto-ostos siis!

Joulukalenterissa oli meidän pienimuotoinen varustepostaus (Linkki postaukseen), josta tuli ilmi melko hyvin, että meillä ei ole hevosille kovinkaan paljoa loimia. Kummallekkin hepalle on fleeceloimet kuivattelua varten (ja niitä on varastossa muutama ylimääräinen) ja Sónatalla tämän lisäksi ihottumaloimi kesää varten. Talvisin hepat saavat ulkoilla ihan nakuina ja paistatella päivää ilman nuttuja.

"Olen paljasjalkainen islantilainen, en tarvii mitään talvinuttuja!"

"Ai mullako on muka joskus ollut kylmä? Haha, menit lankaan!"

Alkutalvi oli kuitenkin tosi märkä ja tuulinen, melkein joka päivä tuli taivaalta jotain veden ja lumen sekoitusta. Tämä inhottava jäinen sade yhdistettynä hyytävään tuuleen ei ollut oikein hevosten lempparikeli olla ulkona, vaikka kummallakin on hirmuisen paksu talvikarva. Paksusta turkista huolimatta huomasin pari kertaa hevosia sisälle ottaessa, että Sónata ihan tärisi kylmästä. Sillä on jo kuitenkin ikää (huimat 25v - ei uskoisi...), eikä talvikarva lämmittänyt enää tuossa tuulessa ja sateessa tarpeeksi. Siinä vaiheessa lähti etsintään meidän tallin ihka ensimmäinen ulkoloimi.

Tässä se nyt on, meidän mäen eka ulkoloimi ihan tamman väreissä. :D Huomatkaa muuten tamman ihana harja!

Vaihtoehtoina oli tämä lila ja vihreä, päädyin pitkän pohdinnan jälkeen tähän!

Kooltaan juurikin passeli ja muutenkin ihan kivan oloinen.

 Viimein muutama viikko sitten postista saapui paketti, joka piti sisällään Horzen ulkoloimen poneille ja heti samana päivänä testailtiin, mahtuuko kyseinen nuttu edes ponin viereen. Hyvin mahtui, eikä lähdetty pakkaamaan nuttua palautukseen. Ekasta testailusta on siis kulunut nyt ehkä kuukausi, ja loimi on saanut möllöttää hyllyssä fleece-loimien kaverina. Loimi ostettiin Sontulle nimenomaan sateita ja tuulia varten, pelkässä pakkasessahan tuo pärjää vallan mainiosti. Loimen rantautumisen jälkeen kelit ovat olleet mitä mainioimmat ulkoilla ilman tutisevia polvia ja ujeltavaa tuulta. Ihan vaan vinkkinä siis, jos haluat paremmat säät, osta ponillesi loimi!

Postauksen loppukevennyksenä täytyy kertoa meidän kuvaustuokiosta... Puettiin tammalle nuttu niskaan ja ajateltiin ekana ottaa ihan vain pihatiellä muutama kuva, jotta saataisiin blogiin esille meidän historiallinen ostos. Sonttu ei kuitenkaan malttanut seistä millään paikallaan ja kohta oltiinkin ottamassa vauhdikkaita lumilaukkakuvia Rositan vanhassa tarhassa. Polle hieman villiintyi ja laukkaili ilman mitään kehotuksia vähän vauhdikkaamminkin. Niin vauhdikkaasti, että yht'äkkiä huomattiin sen juoksevan Eemelin luo pihan poikki ja kun itse mentiin perässä, lähti kaveri tielle päin hirmuista kiitoa. Kiva hei, toivottavasti tamma ei lähde uuden loimen innoittamana mihinkään pitkälle ja toinen toive oli, että Eemeli pysyisi tarhassaan... Minä juoksin pienen viittasankarin perässä ja äitini meni jutustelemaan Eemelin kanssa. Turhaan pelkäsin, että Sonttu mihinkään kauemmas lähtisi, siellä se postilaatikkoa tuuppi turvallaan ja hörisi, että nyt sitä palkkaa postiponille!
 
"Varo vaan, täältä tullaan!

"WROOOOMM!

"Taidan mennä ohi...."

Seuraavassa hetkessä oltiinkin Empun luona, ja sitten taas mentiin!

Uusi nuttu ja uudet kujeet, mutta silti tavoilleen uskollinen postiponi

keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Kaverikuvat koottuna

Jälleen kerran ystävänpäivä! Tuntuu että kirjoitin ihan äsken viime vuoden ystävänpäivän spesiaalin. Tänä vuonna meinasi tämä ystävien päivän postaus jäädä kokonaan tekemättä, mutta sain kuin sainkin itseni pois vanhojen videoiden kansioista kirjoittelemaan perinteeksi muodostunutta postausta. Tänäkin vuonna fiilistellään ihania kaverikuvia, mitä löytyi taas viime vuoden kansioista aika paljon. Näiden kuvien myötä siis kaikille oikein ihanaa ystävänpäivän iltaa!


























Löytyikö lempparia? :)