lauantai 16. joulukuuta 2017

Luukku 16 Herkkuja sinulle ja nelijalkaiselle


Viikon päästä ollaan jo niin lähellä ihanaa aattopäivää! Miten sitä oikein malttaa vielä viikon?

 Leipomukset kuuluvat ehdottomasti jouluun ja tässä aattoa odotellessa sovelsin hieman suosikkikeksireseptiäni ja kehittelin pienen joulutwistin perinteisiin suklaakekseihin. Alkuperäinen ohje on Suklaapossun blogista. Näitä keksejä on tullut tehtyä jo vaikka kuinka monta pellillistä ja aina ne maistuvat yhtä hyviltä ja onnistuvat! Suosittelen siis lämpimästi kokeilemaan! Ohje näihin kekseihin, mitä olen hieman varioinut löytyypi tästä:

Valkosuklaa-polka keksit

Tarvitset:

125g huoneenlämpöistä voita

1.25dl tavallista sokeria

1dl fariinisokeria kevyesti mittaan paineltuna

1 kananmuna

1,5rkl vanilijasokeria

3dl vehnäjauhoja

0,5tl suolaa

0.75tl leivinjauhetta

0,5tl ruokasoodaa

noin 100g valkosuklaata pienemmäksi paloiteltuna

maun mukaan pienemmäksi murskattuja polka-karkkeja


Näin teet:

Ihan alkuun kannattaa sekoittaa jauhot, suola, leivinjauhe ja sooda erillisessä astiassa sekaisin. Sen jälkeen vatkaa voi ja sokerit vaahdoksi ja lisää kananmuna voimakkaasti sähkövatkaimella vatkaten. Kananmunan lisäyksen jälkeen vatkaa voimakkaasti noin 1min. Sitten lisää jauhoseos käännellen voi-sokeri-kananmuna seokseen. Kääntele paloiteltu suklaa taikinaan.

Tee taikinasta pötkö/useampi, josta saat leikattua tasaisenkokoisia palasia. Ripottele keksien päälle polka-karkkirouhetta tai paina puolikas polkka keksin päälle. Sen jälkeen laita leikatut keksit vaikkapa rasiaan (erottele leivinpaperilla) tai lautaselle ja pistä ne pakkaseen vähintään puoleksi tunniksi, mieluiten niin pitkäksi aikaa, että ne ovat täysin jäätyneitä. 

Lado pellille keksikiekkoja niin, että keksien välille jää hyvä leviämisvara (meidän pellille menee yhdeksän keksiä hyvin). Paista keksit samantien uunissa 140 asteessa noin 20-21min. Keksit ovat valmiita, kun reunat ovat hiukan kovettuneet, mutta keskusta on täysin raa'an oloinen, mutta kuitenkin laskeutunut.

Kannattaa malttaa odottaa näiden maistamista siihen asti, kunnes ovat jäähtyneet. Tiedän, että se voi olla aika haastavaa! Voit myös halutessasi sekoitella polka-karkin taikinan sekaan samassa vaiheessa kuin suklaan. Ja näitähän voi muunnella ihan omaan makuun sopiviksi, yksiä lemppareita ovat ehdottomasti ihan perus tummasuklaa versiot sekä valkosuklaa-karpalokeksit! Nams, nyt kyllä alkoi tekemään mieli näitä, harmi vain, että kaikki tämän satsin keksit tuli jo syötyä... Sekin hyvä puoli näissä vielä on, että voit pitää taikinapaloja pakastimessa pidempäänkin ja aina keksinhimon iskiessä napata pellillisen keksejä uuniin!


Ennen paistoa ja pakastusta.

Ei ole enää näitä keksejä muutakuin pakkasessa, täytynee paistaa uusi satsi piakkoin!


Jouluna ei tietenkään pidä unohtaa nelijalkaisia ystäviämme. Tänä (kin) vuonna etsiskelin helpon reseptin kaviokkaille (engalnninkielinen ohje löytyy täältä), ensi vuoden kalenteriin täytyy ehdottomasti saada esim. kissoille tai koirille jotakin herkkuja! Eniveis, tässäpä tämä herkullisen kuuloinen ja näköinen (en ole maistanut...) herkkuresepti hevosille (ja kaikille muillekkin eläimille, mille uskaltaa näitä syöttää)!

Porkkana-omena herkut nelijalkaisille

Tarvitset:

1/2 kuppia kaurahiutaleita

1/2 kuppia makeuttamatonta omenasosetta

1/2 kuppia porkkanaa raastettuna (n.1porkkana)

1/2 kuppia jauhoja


Näin teet:

Nämä ovat muuten helppoja! Sekoitat vain kaikki ainekset sekaisin ja uuniin! Omenasoseen voi tehdä helposti itse pilkkomalla omenan ja survaisemalla sen sauvasekoittimella soseeksi. Kuppina käytin isohkoa kahvikuppia, ainahan voi tehdä pienemmälläkin pienemmän annoksen ja isolla isomman satsin. Kun kaikki ainekset on sekoitettu kulhossa, voit halutessasi muotoilla taikinasta vaikkapa sydämiä tai jotakin muuta pellille ja paista keksejä 200 asteessa noin 18min. Keksit säilyvät jääkaapissa 5-7 päivää. Huomenna lähtee hevosille testiin nämä, olen varma että maistuu!

Ennen paistoa

Ja paiston jälkeen <3


Aiotko kokeilla näitä herkkuja? :)

perjantai 15. joulukuuta 2017

Luukku 15 Vuoden suosikkeja muistojen kera


9 päivää jouluun! Huihui, aikaa karkaa taas ihan tyystin käsistä... Keräsin tämän päivän luukkuun omia suosikkikuviani vuoden varrelta, ja näitä tuli ihan liikaa! Täytynee yrittää vielä karsia tässä kirjoittelun aikana, muuten ette pian jaksa lukea loppuun asti ollenkaan! Minulle on jäänyt jotenkin tosi hyvin mieleen, kun eräs kaverini kerran tuli huoneeseeni ja katseli seinällä olevia kuvia eläimistä ja tuumasi että "on hauska ajatella, että sinulla on näihn kaikkiin kuviin joku muisto tai tarina takana, kun ei niitä muut välttämättä tiedä." No niinhän se on, muistan melkein jokaisen seinällä olevan kuvan hetken, kun olin ottamassa kuvaa ja kenties miksi otin sen, vai oliko se vain sellainen pikaräpsy. Vuoden lempparikuvista saatte siis minun muistot kuvanottohetkestä/kuvien takaa. 

1.

2.

Kaksi ensimmäistä kuvaa on otettu samalla reissulla. Oltiin menossa Veeran kanssa vuohipiknikille ja vuohet talsi tyytyväisinä mukana. Lilli kurkki niin söpösti puiden välistä ja Tytti poseerasi veden ääressä, äkkiä kamera käteen! Linkki piknik-postaukseen!

3.

Kolmas kuva on otettu lammeltamme noin neljän aikaan aamulla joskus heinä-elokuussa. Olin tuolloin lammenrantamökillämme kissojen kanssa yötä ja satuin heräämään erään maukujaisen kolinaan neljän aikaan. Vilkaisu ikkunasta ja vauhdilla kameran kanssa laiturille!

4.

Neljäs kuva on otettu vuohista oikeastaan bisneksiä varten. Tästä on tehty muutamia postikortteja myyntiin keikoille ja tulihan tästä nyt aika söpö kuva vaikka itse sanonkin. Kuvan saamiseen kului aika paljon aikaa, kun vuohet eivät millään olisi malttaneet pysyä paikoillaan, milloin ne kaatoivat esteen ja tunkivat turpansa kameraan kiinni tai sitten ne juoksivat omenapuiden kimpussa. Tässä onneksi kavereiden katseet on kiinnittyneet äitini kädessä pitämään leipäpalaan.

5. 
Jos joku käy heräteostoksilla, minä käyn heräte kuvailuilla! Tämä kuva on otettu itseasiassa tuon edellisen vuohikuvan jälkeen ja minun ei ollut edes tarkoitus enää ottaa kuvia mistään, mutta eräs hyvin kuvauksellinen otus sattui juuri poseeraamaan omenapuun oksalla, kun menin siitä ohi. Ja yksi lemppareistani samantien!

6. Heppojen eka laitummelle lähtö, josta löytyy muuten postauskin (linkki). Eipä siitä sen enempiä, seisoskelin kentän toisella reunalla ja kyttäsin milloin möhkäleet hölkkää paikalle.

7. Ihan täys herätekuvailu tämäkin, samalla kun olin menossa kuvailemaan joutsenia lammellemme ja matka kulki heppalaitumen poikki.

8.
 Kahdeksanteen kuvaan liittyy hurjasti muistoja. Tuo oli viimeinen kesälomapäivä ja päätettiin sen kunniaksi lähteä uintireissulle ponin kanssa. Äiti pyydettiin kameran kanssa mukaan ikuistamaan ponin edistys veteen viime kesään nähden. Alkuun pallero ei olisi millään halunnut kastaa kavioitaan, mutta lopulta suostui tulemaan mun perässä aika pitkälle, ja sitten jo nauratti! Ihana iltakävely vikan lomapäivän kunniaksi.

9.
 Kiltti pikku riiviö pääsi taas kameran eteen. Se oli onnistunut selättämään alkukesällä kiusanneet korvavaivat ja kun se kuuli, että lähdetään metsästämään sitä täydellistä instagram-kuvaa, oli se samantien messissä. Samalla keikalla tuli kuvailtua myös vähän vuohia, mutta pääasiassa vain tuota harmaata pörrikkää.

10.

Sumuisten aamujen must-juttu! Ei ollut taas yksi eikä kaksi kertaa kun juoksin hevosten laitumelle aamulla ennen niitä ja napsin kuvia kun ne lönköttelivät laiskahkosti voikukkatupsulle. Tämä kuva on ehkä onnistunein kuva laitumelta tältä kesältä, ja onhan tuossa nyt tunnelmaa.

11. Ponin mannekiinin ura alkakoon! Tämän postauksen kuvaukset, joissa poni sai tönöttää pihlajapuskan edessä kyllästymiseen asti.

12.

12.kuva on ihan ensimmäisiä kuvia pupuista ja ihan supersuperihana mielestäni! Tätä varten rakennettiin pitkäkorville pieni aitaus niiden liikuteltavasta aitamateriaalista ja kannettiin pienet nyytit ihmettelemään avaraa luontoa. Ongelmaksi muodostui se, että kameraan osui aina verkkoa, ja ongelma ratkesi, kun avasin pienen porttiosion ja tungin kameran häkin sisäpuolelle. Nämä kaikki tällä kerralla otetut kuvat ovat kyllä aivan ihania, tykkään ja olisin varmaan valinnut ne kaikki tähän, jos ei olisi sensuuri iskenyt.

13. Herätekuvailulla mennään! Yksi kaunis auringolaskuilta laitumella ja tulos on tämä!

14. Minä: "Ihana auringonlasku, pakko saada kuvia!" *nappaa lähimmän elollisen olennon ja nakkaa sen kameran eteen*

15.
 Uskokaa tai älkää, tämän kuvan olen ottanut minä! Olin juuri tullut keräämästä tyrnejä, kun huomasin Eemelin makoilemassa laitumella. Äkkiä kamera kouraan ja pellolle ponin viereen. Emppu ei onneksi ollut moksiskaan vaan kölli ihan tyytyväisenä vaikka kikkailin kameran ja luovan kameranjalkani, eli ämpärin kanssa ihan sen turvan edessä. Itselaukaisija päälle ja kiireellä ponskin viereen ja kliks, kuva otettu! Sitten aina ihasteltiin tai kauhisteltiin Eemelin kanssa tuloksia, ja otettiin uudestaan ja uudestaan...

16. Kun kissa ei enää 'riittänyt' auringonlaskukuviin, piti kameran eteen hakea tallista sarvipää! Näitä kuvia oli myös tosi vaikeaa saada, kun Lilli olisi mieluiten ollut vain puskassa syömässä, onneksi oli taas leipää, joka pelasti tilanteen!

17.
18. 

17. ja 18. ovat samalla reissulla otettuja ja näiden kuvien takana seisotaan suurella kivellä, mikä on heppojen laitumen ja tarhan välissä. Oltiin justiinsa touhuiltu vuohien kanssa agilityä erään kesän leiriläisen kanssa, ja houkuteltiin heppoja pois laitumelta sisälle iltaruuille. Rehusankot kädessä ja kamera laulaa!

19.
20.

19 ja 20 ovat vähän samaa kastia, joten niiden muistelut tulee nyt samaan. Sasun kanssa
oltiin just lähdössä lenkille, kun halusin napata siitä ihan nopeasti pari kuvaa lehtikasassa. Koiruus ei tuttuun tapaansa ollut hirmuisen innostunut asiasta, ja kun tämä ja pari muuta kuvaa oli napattu, oli hyvä lopettaa ja jatkaa lenkkiä. Tytti ja Misse eivät myöskään olleet hirveän innokkaita kuvattavia ja niitä kuvatessa saikin olla nopea, että ehti edes tarkentaa!

21. Tämä on otettu samalla kerralla, kuin tuo Missen ja Tytin kuva. Tarkoitus oli saada kuva, kun vuohet juoksevat kameraa kohti, mutta noh... Näin siinä kävi.

22. Tarvitseeko tämä edes mitään selittelyjä miksi se on yksi suosikeistani??

23. Ylempi kuva on otettu tämän kuvan yhteydessä. Lavastus jälleen kerran kohdillaan, kun vähän kannettiin lehtiä ja asenneltiin häkki kuvausmoodiin. Jussit aitaukseen ja korvat pystyyn!

24. Herätekuvailuja jälleen kerran... Omasta ikkunasta spotattu söpö poni pakkasilmassa, kamera käteen ja ovesta ulos!

25. 

Vuohien kanssa oltiin lenkillä ihanan talvisessa säässä. Viime talvena lenkkeiltiin tosi paljon jäitä pitkin ja siellä tuli kyllä paljon kivoja kuviakin! Tässä kuvassa kaikki muut vuohet talsii mun perässä tuota kapeaa polkua pitkin ja Vili erehtyi menemään mun edelle. Sainpahan ainakin kivan kuvan!

26. 

Hahhah, tämän kuvan stoori onkin taas melkoinen. Olin jo huoneessani tekemässä luultavasti jotain blogijuttuja, kun iskäni tulee ja sanoo, että kannattaa tulla kameran kanssa katsomaan hienoa auringonlaskua. No minä tietty ihan innoissani napsin kuvia upeasta värisloistosta kunnes Misu sattuu ihan sattumalta paikalle. Sanoin sitten iskälleni, että nostappas tuo kissa niin, että saan siitä kuvia. Ja näin syntyi Misun The Lion King poseeraus (linkki postaukseen)

27. Sasun kanssa käytiin rannalla lenkkeilemässä ja tietenkin kameraa ulkoiluttamassa! Koira jopa katsoi kameraan, kun vähän huijattiin kepin kanssa... 

28.
Misu ja teemakuvaukset. Voiko parempaa ollakaan? Ei ainakaan Misun mielestä! Misu on aina ihan innoissaan, jos se huomaa minun touhuavan kuvauspaikkaa jonnekkin, yllä olevan kuvan tapauksessa olohuoneen pöydälle. Kameran edessä tuijotellaan niin hienosti että! Tosiaan, Misu istui tyytyväisenä pöydällä ja odotti aina välillä tipahtelevia nameja, hassu kissa!

29. Erittäin harvinainen kuva hevosista ja ihan vahingossa ohikulkiessa satuin tämän tilanteen huomaamaan. Kiireellä kamera kouraan ja ponien luo!

30. Vuohijengin kanssa keväisellä metsäretkellä suuren kiven huudeilla. Tavoitteena oli napata tälläinen kuva ja onnistuihan se, kun vuohet pomppi ees taas kiven päälle.

31. Ihana ihana kuva Empusta! Tämä on sellainen kuva, jonka olemassaolosta ei välttämättä edes tiedä, kunnes se pomppaa jossain vastaan ja sitten siitä tulee heti lemppari. :) Ihan vahinko-otos siis!

32. Hevosten keväistä irtojuoksentelua! Kameran kanssa oltiin kytiksellä,tuleeko paljon pukkeja vai mennäänkö ihan jalat maassa. Sekä että taisi tulla!

33. Ainon ottama superihana ukkelin kuva! Ennen tätä otettiin hevosista rakennekuvat ja tämän kuvan ottohetkellä Sónata seisoi harjauspaikalla myrtsinä, kun sitä ei otettu mukaan...

34.

35.

Rakennekuvien ottamisen jälkeen pääsi Sonttukin tosiaan kameran eteen sekä rakennekuvien muodossa että ratsasteluiden muodossa. Tämä oli ihka ensimmäinen kerta, kun mentiin ihan ilman suitsia ja se on kyllä jäänyt ihan hirmuisen hyvin mieleen ihanana kesän aloitus muistona. Oli lämmintä, ponilla oli hauskaa, kuvaajalla ja ratsastajalla oli hauskaa. Oli varmaan kaikilla niilläkin, jotka salaisesti omista ikkunoistaan/puskistaan meitä seurasi! Naurua riitti ja poni toimi hyvin ja tosi hyvin. <3 Linkki postaukseen!

36. Pienen serkkupojan kuvaukset kesän alussa on jäänyt kyllä kanssa niin hyvin mieleen. Heppu pomppi niin iloisena voikukkia täynnä olevassa pellossa ja kuvista tuli enemmän kuin ihania. Onneksi oli hepat tehneet polun pellolle viime kesänäkin, kun sitä pitkin pystyi hyvin juoksemaan kaiken tuon keltaisen kukkamassan keskellä.

37. Erään kesäillan kukkakuvailuja. Samalla keikalla kuvailin muistaakseni vähän ohikulkevaa Misseä ja kaikennäköisiä kukkasia, mutta tämä jäi ehdottomasti parhaiten mieleen

38. 

39.

40.

41

Talvisiin tunnelmiin vaihteeksi! Kuvat 38-41 ovat yksiä suursuosikkejani koko tämän vuoden kuvasaldosta. Voiko ihanampia enää ollakaan? Vuohet oli vähän ihmeissään, kun juostiin ristiin rastiin jäällä ja yritettiin saada ne kaikki samaan kuvaan ja kaikilla naama kameraan (se ei muuten ole hirveän helppoa, kokeilkaa vaikka!). Linkki postaukseen!

42.

43. 

Oi ja voi, sanoin äsken voiko ihanampia kuvia enää ollakaan, perun puheeni, kyllä voi. Nämä kaksi ovat nimittäin meikäläiselle ihan supertärkeitä ja 43 on seinälläni kehystettynä. Ihana tunnelma, ihana poni, ihana mummini tekemä villapaita ja ihanat muistot. Seisotaan noissa kuvissa ponskin kanssa myös jäällä! Satuttiin rannalle just täydelliseen aikaan, kun taivas oli noin mahdottoman punainen, kuvia ei siis sen kummemmin ole muokattu! Poni oli alkuun vähän ihmeissään kun patsasteltiin jäätiköllä, ja lopputulema taisikin olla se, että poni hirnui jonnekkin kaukaisuuteen ja me naurettiin sen höpsöydelle. :D Linkki postaukseen!

44. 

Inkkarikuvaukset (linkki postaukseen) on ollut mulla pitkään haaveissa toteuttaa ja vihdoin sain kaverinkin innostumaan asiasta. Edellinen ilta käytettiin suunnitteluun; etsittiin netistä hevosten maalausmalleja ja suunniteltiin omat sotamaalaukset. Vaatteet tsekattiin vielä aamulla kuntoon ja ei muutakun poneille ja itselle maalia naamaan ja menoksi. Kävipä vielä niin, että juuri kun oltiin päästy tuonne kuvauspaikalle, noista housuistani katkesi vyöhön menevä lenkki ja jouduin pitelemään koko ajan toista lahjetta ylhäällä... :D

45. Juhannusneito Lilli Ainon ikuistamana. Tämä oli aika extempore kuvaustuokio ja kun ei ehditty kukkaseppelettä väsäämään sarvipäähän, tungettiin kukkakimppu vuohelle suuhun. Lilli oli vähän ihmeissään mutta kovin touhuissaan juhannusneidon pestistään.

46. Lemppari ponikuva viime kesältä ehdottomasti! Oltiin tultu aika vauhdikkaasti ponin kanssa Ainolle ja Aino oli mukana kameran kanssa. (linkki postaukseen!) Pihassa oli kaikkea tosi tosi jännää ja haaveissa ollut kahlailu jäi seuraavaan kertaan. Napattiin kyllä tosi monta ihanaa kuvaa uinnin sijaan, joten ei huono reissu!

47. Tarvitseeko tähän enää mitään lisätä? Samaisen kahluukeikan jälkeisissä tunnelmissa kotipihassa <3 Huomatkaa edellisen päivän inkkarikuvauksen jäljet suitsissa...

48.

49.

50.
Kolme vikaa kuvaa ovat samana päivänä otettuja. Ensin ihanan vauhdikkaat lenkit hevosten kanssa ja paljon paljon ratsastuskuvia pitkästä aikaa. Ratsastuksien jälkeen hetki fiilistelyä tarhassa auringonlaskussa ja sitten hepat vielä pellolle. Viimeisessä kuvassa on sitä vauhdin riemua, ja se onkin noussut instagramissani ylivoimaisesti eniten tykkäyksiä saaneeksi kuvaksi! Harmittaa, kun en ole näitä ennättänyt koskaan jakaa tänne blogiin kunnollisen postauksen muodossa...

51

52.

53.

54.
Viimeisinä suosikkikuvina on tämän joulun joulukuvaukset. Sain kuin sainkin toteutettua suunnitelman ja nyt on kaikkien eläinlajien kanssa toteutettu kuvaukset tuon samaisen paketin kanssa. Hauskaa oli taas tänä jouluna kehitellä joulukuvia ja ottaa niitä heppojen ja vuohien keikkuessa kameran edessä tonttulakit vinossa tai kissojen ja kanien tuijottaessa vakavana kameraan. Kissoille rakensin studion omaan huoneeseeni, kun taas kanit ja kanat saivat kököttää paketissa talliin väsäillyssä studiossa. Vuohet ja hepat luonnollisesti ulkona. Näitä kuvia on vielä paljon paljon lisää tulossa myöhemmin! Ihan huippumalleja meillä talli täynnä sanon minä! Muistakaa, tonttuja alkaa jo juoksemaan aika vauhdilla nurkissa, joulu on kohta täällä!

Mikä oli sinun suosikkisi?