lauantai 26. huhtikuuta 2014

Happy Birthday dear Misu!

Tänään juhlistimme kaverini kanssa Misun ja muidenkin kissojen 6. syntymäpäivää. Kisut täyttivät siis 6 vuotta. Misulla on tänään virallinen synttäri päivä. Muilla kisuilla olisi oikeasti vasta kesäkuussa, mutta juhlistamme kaikkien synttäreitä samana päivänä.
 Teimme ensiksi Misulle ja Misselle (Pipsa ei pääsyt paikalle, työ kiireitä...) oikein hienot kakut.
Tästä se lähtee!
Ja tämä on lopputulos...
 Sitten tarjoilimme kisuille kakkua, ja kyllä muuten maistui! Olivat olleet tallissa koko yön, joten nälkä alkoi jo hiipiä vatsan pohjaan...

Misse mussuttaa kakkua

Misullekkin maistui
Jokaisissa kunnon juhlissa pitää olla paljon serpentiiniä, myös kissamme tietävät sen. Niinpä ne jopa ruokailivat serpentiinit kaulassa. :)

 Kaverini on taitava piirtäjä, joten hän halusi piirtää Misulle kortin. Misu tykkää!
Eikös olekkin aivan Misun näköinen!

 Lopuksi kissat halusivat vielä hiukan antaa synttäri poseerauksia, tietty serpentiinit kaulassa.
Itse päivänsankari



torstai 24. huhtikuuta 2014

Tytti ja Misse retkellä

Nyt, kun kevät on täällä, olemme käyneet Tytin kanssa paljon kävelyillä. Muutkin vuohet ovat mukana, mutta nyt ei ole kuvia vielä kaikkien ulkoilusta. Tytti on helppo ulkoiluttaa, se seuraa kuin koira, ehkä jopa paremmin. Ei tarvitse pelätä, että Tytti jättäisi, koska se palaa aina katsomaan mihin se hidas ihminen aina jää. Palkkiona on tietenkin aina leipä.
Tytti saa herkkua
 Otsikossa lukee, että Tytti ja Misse seikkailee. Tosiaan, Misse juoksee aina uskollisesti vuohien mukana, jos olen vuohien kanssa lenkillä. Uskoisin, että se on ollut entisessä elämässään vuohi. Hyvä, että Misse ei sentään vielä sano:"Mää!" niinkuin Tytti tai Lilli konsanaan...
Misse "kissa vuohi"
 Menimme tällä kertaa Tytin ja Missen kanssa erästä peltoa pitkin pienelle tielle, josta menimme toista peltoa pitkin metsätiellemme. Tytin piti kylläkin maistaa joka toista ruohotupsua, jos olisi vaikka löytynyt tuoretta heinää. Misse tarkisti lenkin varrelta hyvät hiiri paikat, jos vaikka joku hiirulainen olisi sattunut kulkemaan reitillä.





 Metsätielle päästyämme, löysimme kivan hiekkakasan, jossa oli toodella hienoa hiekkaa. Misse olikin samalla hetkellä kieriskelemässä hiekassa. Tytti katseli hiukan hölmistyneenä, kun kaveri vaan pyörii innoissaan hiekassa.
"Oii, miten ihanaa hiekkaa!"
 Lopulta Tyttikin uskaltautui hiekkakasaan hyppimään, mutta samalla karkotti Missen pois pyöriskelemästä.


 Reitin varrella oli myös satumainen kuusimetsä, jossa on ihana sammalmatto. Tytti oli tietty innoissaan menossa tutustumaan ehkä jopa hiukan pelottavaan metsään.

Missekin meni metsään :)

Sellainen reissu meillä tällä kertaa. Huomenna lissää!

torstai 17. huhtikuuta 2014

Muutama keväinen pollen kuva

Hevoset pitävät varmasti enemmän keväästä ja kesästä, kuin kylmästä ja kosteasta syksystä ja talvesta. Keväästä ehkä jopa enemmän, koska keväällä ei onneksi ole vielä inhottavia ötököitä. Vielä kun tuore heinä kasvaa, niin ai että hevosten riemua!
Plaah, pelkkää multaa!
"Onko sulla loimi mukana?? Huh, ei oo!"

 Sónata nauttii keväästä erityisen paljon silloin, kun on tuoretta heinää, aurinko paistaa eikä ole ötököitä. Sónatan kesään kuuluu inhottava, mutta toisaalta oikein hyvä hyttysloimi. Sonttu ei oikein tykkää, kun se puetaan sille ensimmäistä kertaa keväällä. Loppu kesästä loimi on myös Sónatan mielestä kiva juttu, kun paarma-aika koittaa...
Pikku ukkeli <3
 Eemeli tykkää keväästä ja kesästä sen takia, kun saa vihdoin ottaa massulle aurinkoa. Useimiten Emppulin tapaakin tarhassa makoilemassa tyytyväisenä. :)

"Tuoretta heinää, kiitos!"

 Hevoset ovat valittaneet minulle, kuinka likainen ja kurainen tarha niillä on. No pääsiäislomat vietänkin osaksi lapio kädessä hevosten tarhaa siivoamalla... Kuraisuudelle en valitettavasti voi mitään. :)

Kesää odotellessa, hyvää pääsiäistä kaikille!

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Tytin agilityharjoitukset

Koska Sohvi ja Lumikki olivat ainakin viime kesänä oikeita agility vuohia, myös Tytin täytyi vähän harjoitella puomien yli hyppimistä ennen kesää. Niinpä kokosin yksi päivä Tytille pari estettä, joita se sitten innolla loikki.

Tytti valmiina harjoituksiin
 Kuten muistatte Sohvin kesäisistä hyppyharjotuksista, on lämmittely ennen harjoitusta hyvin tärkeää. Opastin Tytille, että myös sen täytyy lämmitellä kunnolla ennen hyppäämistä. Tytti aloitti lämmittelynsä hurjalla juoksentelulla.
Tytti säntää matkaan


 Juoksemisen jälkeen Tytti otti vielä pari harjoitus hyppyä ilman estettä. Tytillä oli hyvä vauhti ja muutenkin se oli jo lämmitellyt tarpeeksi, joten Tytti oli valmis hurjiin esteharjoituksiin!
Tytti hyppää mielikuvitusestettä
Tässä onkin vauhti jo ihan toinen...

Tytti valmiina oikeiden esteiden hyppimiseen!
 Kun Tytti oli valmis hyppyihin, vein sen esteen toiselle puolelle ja lähdin juoksemaan kohti estettä. Tyttihän seurasi tietty perässä. Se lähestyi estettä ja loikkasi sen yli puhtaasti.
 Toisella kerralla Tytti oli juuri löytänyt mieleisen puun oksan, jota se jyrsi innoissaan, mutta kun vilautin sille leivänpalasta, niin johan alkoi taas hyppääminen kiinnostamaan.
Tytin eväät tippuivat kesken hypyn
Hyvä Tytti!
Viimeisenkin esteen Tytti hyppäsi tyylipuhtaasti, joten siihen oli sitten hyvä lopettaa esteharjoitukset.
Tyttiä jäi kuitenkin häiritsemään se, miten esteet oli rakennettu. Niinpä se lähti tutkimaan esteitä lähempää. Se löysikin niistä rakennusvirheitä, ja sai luvan hajottaa esteet. Hyvä hyvä Tytti!
Tässä on kyllä jotain vikaa...

Esteentarkistaja työssään :)
Nyt on vaaralliset esteet hajoitettu, joten yksikään vuohi ei voi nyt vahingoittua!


lauantai 12. huhtikuuta 2014

Ratsaille, mars!

 Kuten arvata saattaa, harrastan ratsastusta, ja ratsastelen melkein joka päivä Sónatalla. Kevät on meillä parasta aikaa, kun illat ovat jo kahdeksaan saakka valoisia. Olemme siis ennättäneet ratsastella oikeastaan joka päivä.
Miun pieni karvaooppeli<3
"Jokos mentäis??"
 Yleensä ratsastan Sónatalla maastossa, koska meillä ei edes ole varsinaista kenttää. Kyllähän tuossa olisi peltoja, missä voisi harjoitella kaiken näköisiä koulukiemuroita, mutta meistä on Sónatan kanssa mukavampaa mennä ihan vaan metsässä sinne minne turpa sattuu näyttämään. Ilman satulaa ratsastus on meistä molemmista niin kivaa, että yleisimmin minut näkee Sónatan selässä ilman satulaa.
Neitokainen valmiina lähtöön, tällä kertaa satulan kanssa
 Pihatiemme on yleensä täynnä kavionjälkiä, koska ratsastan melko usein pihatiellä. Siinä pystyy tekemään ihan samat asiat kuin kentällä. Sónatakin suostuu menemään tiellä edestakaisin, kentällä kun alkaa pukkihyppyjä tulemaan. Tiellä ollaan harjoiteltu monet kerrat laukannostoja, pohkeenväistöä ja sitä issikoille kuuluisaa tölttiäkin. Ollaanpa muuten hypätty pihatillämme esteitäkin! Hurjista esteharjoituksistamme saattaa tulla juttua myöhemmin, jahka saan otettua kameran mukaan tallille.
Hiukan näkymää ratsailta

Ratsailla taas :)

Lopuksi täytyy tietenkin saada leipää!