torstai 31. joulukuuta 2015

2015

Vuosi 2015 alkaa olla loppu suoralla. Nopeasti meni tämäkin vuosi ei mahda mitään. Vastahan minä kirjoitin vuoden 2014 viimeistä postausta... Nyt olisi varmaankin hyvä hetki muistella niitä huippuhetkiä mitä vuoteen 2015 mahtui paljon! 

Heti alkuvuodesta mm. pääsimme Sónatan kanssa taaplaamaan ihanan lumisissa maisemissa ja oltiinkin ihan kuutamolla... 


Alkuvuodesta alkoi myös Tytin temppukoulu...

Blogin lukijoille kerrottiin salaisuuksia...





Sónata kokeili ensimmäistä kertaa irtohypytystä...

Sain tutustua uuteen hevos-ystävään Fanttiin...





















Kaikin puolin hieno vuosi takanapäin, kiitos teille lukijoille menneestä vuodesta ja toivottavasti jaksatte lukea juttujamme vielä ensi vuonnakin!

torstai 24. joulukuuta 2015

Luuku 24 Hyvää Joulua!


Kisu nukkui syvää unta
kuten koko luomakunta.


Kutsu kuului maailmalta
yks kaks lumihuovan alta,
pystyyn nosti pörröpäänsä
kummasteli näkemäänsä.


Metsän halki hiippalakit
joulutontut, punalakit...


...sekä itse joulupukki,
jonka parta kuuraa kukki,
pulkissansa ajelivat,
hymyilivät huiskuttivat.


 Paketin pulkasta eteen heitti
lumi sen kohta kokonaan peitti.
Käärön heti kisu haistoi
avasi ja maistoi, maistoi...


Nukkui sitten uudestaan
hyvä hymy huulillaan.



Kiitos kaikille blogin lukijoille ja Hyvää Joulua! ♥

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Luukku 23 Joulupukki lähtee...


Eräänä yönä hiljaisena,
Tähdet tummalla taivaalla tuikkii leikkisinä.

Tontut nukkumaan on jo käyneet,
Lahjat pukin kanssa jo menneet.


Pukin pikku apulainen,
Vili vaaleanpunakuonoinen,
Lahjoja metsän halki toimittaa.
Luokse ystävien,
Tallin asukkien,
Sekä ihmisten,
Tietenkin!


Tiu'ut hiljaa helkkää
Vili kun rauhassa hölkkää.
Yksin ei apurikaan kuitenkaan kulje,
On sillä mukanaan
Oma sisko pikku Lilli seuranaan.


Pian näkyy valot tallin
Lilli antaa esimerkillisen mallin,
Ja ylväänä astelee
Vierellä veljensä, joka jo lahjan odottajia katselee.
Lahjan saajat saavat kuitenkin vielä odottaa,
Kunnes aattoaamu koittaa taas!


tiistai 22. joulukuuta 2015

Luukku 22 Valmistaudutaan...


 Jouluun on enää kaksi päivää ja pukin apurina toimiva Vilpertti vaaleanpunakuono on palkannut koko tallin väen valmistelemaan vuoden odotetuinta juhlaa....
"Voi juku Sónata, kohta on joulu! Uskomatonta! Ainut vaan että voikohan se joulupukki tulla kun täällä ei ole laisinkaan lunta...?"

"Pyh ja pah. Kyllä se pukki kuule tulee vaikkei olekkaan lunta! Jos et ole sattumoisin huomannut, niin meidän oma joulupukkimme kulkee kärrien kanssa... Tuli vaan mieleen, onkohan meidän kirjeet jo perillä? Mäpäs käyn tsekkaamassa, onko postipoika muistanut ottaa ne mukaansa!"

"Nonniin... Nyt ollaan päästy tänne postilaatikolle... Odotas hetki..."

"Tyhjä oli! Kirjeet ovat jo pukilla ja lahjat jo kovaa vauhtia tulossa, jippii! En malta odottaa!! Nyt takaisin tarhailemaan ja joulua odottamaan!"

"Minun hommana on vahtia, että täällä lahja pajassa homma rullaa vauhdikkaasti. Hyvin on sujunut koko päivä, nyt on kaikki paketissa! Pikku Petteri ja herra Nalle huolehtivat, että Misu saa tuon lahjapaperi putken agilitypuomikseen, olkoon se minun joululahjani Misulle!"

"Ilta on jo laskeutunut tänne pajaan, ja huomenna illalla pitäisi apuri Vilpertin lähteä jo matkaamaan... Mä sain onneksi osakseni vain tämän helpoimman homman, eli kärrin testaamisen. Hyvässä kunnossa on, jep jep, nyt vaan matkaan!"

maanantai 21. joulukuuta 2015

Luukku 21 Joulukoristelua


Hui kauhistus, jo 21. päivä! Enää kolme päivää Jouluun! Nyt alkaa jo pikkuhiljaa taas tuntumaan joululle, koristelimme nimittäin äitini kanssa tallin oikein jouluiseksi. Minulla on joka vuosi sellainen tunne, että ei joulua ole tulossakaan, vasta muutamaa päivää ennen aattoa, kun kaikki alkaa olla valmista, tajuan että hetkonen- sehän ois JOULU! ♥
Tältä näyttää tallimme kun ovesta astuu sisään
 Viime vuonna ripusteltiin talliin joulukoristeet juurikin samana päivänä. Samoja korsiteita on ja samoja koristeiden paikkoja mutta tänä vuonna ripusteltiin koristuksia pakkoihin, joissa niitä ei ole ainakaan ihan viime vuosina ollut. Isoa kuusta ei saatu tallin tänä vuonna, joten täytyi tyytyä hiukan pienempään. Kuusi pystytettiin kanihäkin nurkalle. johon asettelin muutamat pallot ja köynnökset. Porkkanoita en muistanut tällä kertaa muistanut ottaa sisältä mukaan... ;)

Hiukan vaatumattomampi kuusi kuin viime vuonna...

hiukan vinossakin se on...

tämän väsäsimme kaverini kanssa jo viime vuonna.

hyllykin sai oman osansa koristeista
 Kysymys kuuluukin, mitä elikot tykkäävät?
"Mikäs  tässä koristeiden keskellä herkuista nauttiessa, tulkoot vaan joulu!"

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Luukku 20 Jouluagilityä


 Jatketaanpas tällä agility-teemalla vielä. Sasun hyppelyt kun eivöt menneet ihan nappiin, niin otetaas nyt sitten niitä meidän tallin agilitymestareita näyttämään  ja kertomaan  miten sitä agilityä oikein mennään!
 "Oikein lämpimäsäti tervetuloa tänne agilitynurkkaamme. Tänään kerron teille kaikki agilityradan salat! Aloitetaas nyt täältä lankulta, muistakaa aina keskityä kun kipitätte lankku pitkin, varsinkin talvella lankku voi olla todella liukas! Muistakaakin sitten vaatia namia hyvän suorituksen jälkeen!"
 "Lankulta siirrymme tällä kertaa pujotteluun, tässä voikin hiukan juksuttaa tuota ihmistä... Minut on opetettu nousemaan näiden vatien päälle, joten voisin kokeilla saisinko hiukan helpommalla leivän... Ei onnistunut tällä kertaa.. Noh, aina kannattaa yrittää!"
 "Hyppyesteet ovat se juttu! Ylitä esteet niin hienosti vain kuin mahdollista! Minulle hiukan haasetta lisätty, kun liukas luminen maa ja alamäkeen hyppään... Noh, hienosti hyppäsin kuitenkin..!"
 "Lopussa kiitos seisoo. Muista aina kiittää radan lopuksi ihmistä kaikista leivistä jotka sait ja pyydä toki lisääkin!" T.Lilli
" Tervetuloa seuraamaan minunkin agilityneuvoja! Systeri jo aika hyvin kertoi kaiken, mutta aina löytyy varmaan lisättävää...? Kuten Lilli äsken mainitsikin, pujottelussa on aina hyvä kokeilla helpolla pääsemistä, joskus onnistuu ja joskus ei. Ainakin voi näyttää söpöltä"
 "Hypyt ovat minulle hiukan vieraampaa materiaalia, mutta kyllä nekin onnistuvat, kunhan vain muistan nämä kaksi asiaa: 1.Tule esteelle rauhassa, tarpeen vaatiessa jopa nuuskuta estettä jonkin aikaa.  2. Kun olet varmistunut esteen korkeudesta ja kaikesta muusta tarpeellisesta voit nostaa jalkojasi juri sen verran kuin on tarve. Varo kuitenkin pudottamasta puomia!"
 "Lankku on minulle toinen hiukan kinkkisempi tapaus. Varsinkin talvisin. Lankku tuppaa olemaan ihan kamalan liukas, eikä Lillikään meinaa pysyä sen päällä, ja se on juossut sitä pitkin paljon enemmän kuin minä! Lankustakin selvisin, mutta pari kertaa piti ottaa tukea maasta. Vinkkinä siis, että aina jollain jalalla voi hiukan maata koskettaa..."


"Lopussa muista kättely ja namitaskujen tyhjennys!"
"Mun neuvot agilityradalle oli tässä, Vili kiittää ja kumartaa, nähdään viimeistään luukussa 23!" T. Vili

lauantai 19. joulukuuta 2015

Luukku 19 Epäonnistunut agility-yritys


 Jokainen, joka on lukenut jonkin agility-postauksen Sasusta, tietää, että se ei ole oikein elementissään siinä hommassa. Pentuna se oli innokas esteiden yli loikkija, mutta silloinkin ongelmana sen kanssa oli se, että sitä ei kiinnostaneet namit, vaan ainoastaan pallo tms. Tänään päätin kuitenkin kokeilla uusien namien kanssa, mitäköhän koira tuumaisi...? Rakensin hurjat kaksi estettä omenatarhaan, pyysin iskääni tulemaan kaveriksi ja kamera kouraan ja koiran kanssa omppumaalle!
 Heti ensimmäinen ongelma tuli ensimetreillä vastaan. Tämä postaus on tulossa joulukalenteriin, silloin koiran kuuluisi olla jouluinen eikö? No, yritin kiinnitellä ihanaa punaista kauluria koiran pantaan, koska se on jäänyt pieneksi... Eihän minun kiinnittelyni kestäneet, ja kauluri lensi ensimmäisen juoksuaskeleen jälkeen... Noh, ajatus on tärkein vai mitä....
Frisbeen voimin voi vaikka vähän hyppiäkkin...
 Kyllä me sitten muutama hyppykin onnistuttiin suorittamaan! Sasun kanssa saa vain kikkailla jota saa sen tekemään mitä haluaa, sille kun ei varsinkaan ulkona namit juurikaan maistu.. Kuvasaldo ei ole ihan laadultaan parhaimmasta päästä tänään, mutta kyllä noista nyt selvää saa..
Ziggy hyppää ♥

Frisbeelle niin uskollinen :)


Tuo eka este jotenkin aina unohtui Sasulta...

Huurrja ♥
 Minun oli ihan pakko saada edes yksi kva teille blogiin Sasusta pieneksi jääneen joulukaulurin kanssa, joten Sasu pääsi mielipuuhaansa (Sasu ei todellakaan tykkää..) poseeraamaan! Ja tälläinen joulu-otos saatiin! :)
"Hei nyt oikeesti... Aiotko heilua sen kameran kanssa koko päivän mun eesä vai meetkö kuvaamaan niitä joulujuttujas talliin? Haloo, jouluun on enää alle viikko!"