Luukku 13 Vanhoja kuvia

Marraskuun lopulla vietettiin Sasun synttäreitä ja silloin tein vain pikaisen päivityksen, että tänään juhlitaan. Nyt ajattelin kuitenkin hiukan vielä juhlia Sasun synttäreitä ja etsinkin taas arkistojen kätköistä vanhoja kuvia, joissa mm seikkailee ihana ja hirveän pieni Sasu ♥

On se ollut kyllä pieni! 

 Sasu oli pienenä ihan kuin jokainen muukin pieni koiranpentu. Se söi kaikkea mitä tuli vastaan, ja siitä ehkä kaikkein hurjimpana/hassuimpana muistona se, kun se oli jyrsinyt lankapuhelimen jatkojohdon kymmenensentin pätkiksi... Myls minun vanhan oveni se laittoi uuteen uskoon ja kaikkea muuta... :) Sasun lemppari harrastus talvisin oli liukurilla laskeminen lumista mäkeä alas. Se oli siitä ihan huippu hauskaa! Koira otti suuhunsa liukurin kahvan, laittoi etutassut liukurin päälle ja potki takatassuillaan vauhtia, ei mikään tyhmä koira! :)

Sasu ja Sasun äippä Kiia

Tämä kuva on huoneeni lipaston hyllyllä kehyksissä

Sasu ja Saana. Keskellä koirien lempparilelu, joka ei valitettavasti kovin kauaa ehtinyt vinkua...

 Samaan aikaan, kun Sasu tuli meille ja oli ihan pieni, meillä oli toinenkin koira, josta en ole tainut koskaan aikaisemmin kertoa. Sasun lisäksi talossa tepasteli vanha ja viisas Saana-koira. Saana oli sekarotuinen pörrikkä ja siinä oli lapinkoiraa, kiinanpystykorvaa ja kultaista noutajaa. Se olikin melkoisen persoonallinen koira, koska sillä oli hurjan näköinen kieli-se oli nimittäin sininen! Kaikki aina ihmettelivät Saanan kieltä, mutta se oli perittyä kiinanpystykorvilta. Saana oli aivan ihana, aina kiltti kaikille ja se piti hyvin tuon yli-innokkaan belggarimuksun kurissa.

Hih, minä ihan pienenä, viisi vuotiaana ja pikku sasu 

 Kun Etsin Sasun pentukuvia, sattui joukosta löytymään myös paljon muita vanhoja eläinkuvia. Alunperin olikin ajatus, että postaukseen tulisi vain ja ainoastaan Sasun penukuvia, mutta kuinkas siinä kävikään, nyt on teille täällä oikein kunnolla kuvia meidän elukoista, jotka olvat meillä kauan ennen blogin perustamista!

Saanasta jo äsken kerroinkin :)

Zasu , en vain tiedä tarkalleen minkä ikäinen se on tässä kuvassa...

 Tallimme hiirikannan piti kurissa ennen Misua, Misseä ja Pipsaa kaksikko nimeltään Mikki ja Mutteri. Ne olivat veljeksiä ja joutuivat kestämään minun paijailuani aamusta iltaan, aina kun kiinni sain, niin niitä piti rapsutella vähintäänkin viisi minuuttia...

Mikki vahtii talln ovea.

Mikki ottaa rennosti

 Muistan Mutterista enemmän asioita kuin Mikistä. Mikki ei ollut meillä niin pitkään kuin Mutteri. Jos en ihan väärin muista, niin molemmat kissat olivat koko ajan ulkona, ne oleskelivat tallissa ja kiersivät päivät pitkät maitaan, eivät ne kaivanneet sisälle, niin kuin Misu tänäpäivänä... Mutteri oli lempparini siihen aikaan, se antoi aina paijata ja saatoimme kaverini kanssa viettää kesällä tuntikausia heinäparven ovella rapsutellen Mutteria, joka otti onnellisena kaikki rapsutukset vastaan. Kun meillä oli yhdessä vaiheessa vain yksi ja ainoa kissa, Mutteri, hankimme kaksi suloista pientä ja hyvin touhukasta karvapalloa, Misun ja Lissun. Olen tainnut kertoa jo Lissusta postauksessa, jossa oli Misun vauvakuvia, joten en nyt rupea kertomaan erikseen, miksi Lissua ei meillä enää ole...

Siskokset ♥

Yksi lempikuvistani kaikkien kuvin joukosta ♥♥

 Kun jäljelle jäi vain Misu ja vanha Mutteri, otimme yhteyttä paikalliseen löytöeläintaloon. Sieltä meille luvattiin kaksi kissaa. Alunperin meille olisi pitänyt muuttaa kaksi kilpikonnakirjavaa kissaneitiä, mutta nille tuli muistaakseni jokin sairaus, niin meile tulikin kaksi hyvin tavallisen näköistä pikkukissaa-Misse ja Pipsa. Missen nimi tosin oli löytöeläintalossa Miru, mutta se ei mielestämme sopinut tuolle katille, joten niin sai jo silloin hiukan omalaatuinen kissa nimekseen Misse.

Misse vuoden vanhana, ihan alkuaikoinaan meillä

Pikku-Pipsa varmaankin ensimmäisenä viikkonaan täällä

 Kuten olen tainnut joskus mainita, on meillä ollut vuohiakin ihan aina. Äidilläni oli minun ikäisenäni vuohia,  joiden avulla hän hankki rahat omaan poniinsa, Rositaan. Rahaa kertyi kutunjuustoa ja kilejä myymällä.

Tälläisen vanhan kuvan löysin, jossa on toinen ensimmäisistä vuohistamme ja sen pienet kilit :)

Tunnistattekos tämän kaverin?

 Yllä olevan sarvipään kaverina meillä oli vanha Molla-lammas, joka touhusi Lumikin kanssa päivät pitkät pihamaalla, ja yhden kuvan löysin, jossa Molla ja Lumikki makaavat keskellä meidän pihaamme... :)

Molla

Nämä olivat erottamaton parivaljakko!

Lumikki ihan pienenä ♥

 Lumikin suurinta hupia pienenä oli Mollalla ratsastaminen. Se hyppäsi kevyesti lampaan selkään ja tasapainotteli villapalleron selässä aina pitkiäkin matkoja. Sille saimme nauraa veljeni kanssa monet kerrat, ja tekin saatte nyt:

Tämä oli melko yleinen näky meidän mäellä, pieni valkoinen vuohi suuren lampaan selässä... :'D

 Mitäs piditte tälläisestä postauksesta?