sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Luukku 6 Ystävämme suomenhevonen

Itsenäisyyspäivän teeman mukaan postausta rakkaasta suomenhevosestamme. Suomenhevonen on ollut suomalaisten uskollinen ystävä niin pitkään, kuin vain voi muistaa. Se on ollut apuna sodassa, pellolla, metsässä ja matkoilla, joita ei ole voitu jalkaisin käydä. Suomenhevosesta sanotaankin että se on sisukas, nöyrä, yritteliäs ja rauhallinen rotu. Vaika rotua sanotaankin rauhalliseksi, niin omaa tahtoa kyllä löytyy silti!

Pyysin mummiani etsimään kaappien lukuisista valokuva-albumeista vanhoja kuvia uutterista työkavereista, hevosista. Niitähän löytyi yllättävän paljon!

Tämän kuvan hevonen näyttää hyyvin isolta ja rauhalliselta, ihana siis!
 Kun etsimme kuvia, pistin heti merkille, etä vastaan ei tullut ensimmäistäkään kuvaa, jossa sotapoika tai maalaistalon tyttö olisi ratsastanut. Kaikki kuvat jotka löytyivöt, olivat joko sellaisia, joissa hevonen poseeraa armeijapukuisen miehen kanssa tai sitten hevonen on pellolla töissä. Kysyinkin mummiltani, että saiko lapset sitten edes ratsastaa hevosilla vai olivatko ne vain työkäytössä. Mummini vastasi, että kyllä niilä aina ratsastettiin, mutta pääasiassa ne tekivät töitä, jotta perheelle saatiin leipä pöytään. Mummini muisteli, että kaikkia hevosia ei tosiaankaan oltu koulutettu ratsuiksi.

 Ennen vanhaan joka perheessä oli vähintään yksi hevonen. Saattoi olla useampikin, mutta yksi oli ihan välttämätön olemaan. Hevonen ei tosiaan ollut vain sen takia että voitiin ylpeillä kuinka joku omistaa hevosen. Ei, hevosen avulla saatiin kaikki työt, ja saatiin tosiaan se leipä pöytään. Hevoset tekivät pitkiä päiviä ja ne saivat kulkea vuodenajasta toiseen töissä. Kesäisin pelloilla ja talvisin metsissä hakemassa polttopuuta torpan lämmitykseen. Hevonen oli siis korvaamaton apuväline.

Nykyajan hevosella olisi tämän hevosen hikisten valjaiden painaumien sijaan hikiset satulan jäljet selässään, tämä kaveri on siis ollut töissä!
Suomenhevonen on säilyttänyt luonteensa aina tähän päivään saakka, se on nöyrä ja ahkera, myöskin sisukas kuten me kaikki suomalaiset. Suomenhevonen oli korvaamaton apu sodassa ja ilman sitä ei välttämättä olisi itsenäistä Suomea. Minä ainakin muistan näin itsenäisyspäivänä Suomen itsenäisyydestä taistelleiden lisäksi uuteraa ja muutenkin ihanaa kansallisaarrettamme, suomenhevosta!
Tälläinen möllikkä meillä on nykypäivänä ♥


2 kommenttia:

Jätäthän edes lyhyen kommentin? Se on minulle valtava kiitos jokaisen postauksen kirjoittamisesta! :)