tiistai 31. tammikuuta 2017

Icelandic express lähtee nyt!

Viimeisen parin viikon aikana on tullut ratsastetua ihan huiman paljon siihen nähden, miten pitkiä koulupäiviä on ja kuinka liukasta vieläkin on paikoitellen. Sónata varsinkin on liikkunut kalenterin mukaan parin viikon aikana enemmän kuin pitkään aikaan. Ehkä se kesä sieltä on tulossa kun illalla näkee jo ihan kevyesti vielä viiden aikaan mennä tuolla pitkin pihamaata. Eemelikin on lenkkeillyt, muttei ihan niin ahkerasti kuin pikku tamma.

Tällä kertaa jopa vähän ratsastuskuvia! Kattokaas muuten miten pitkä häntä Sónatalla on! Se osuu melkein koko ajan maahan, pitäsköhän sitä leikata...? :)

Sónatan kanssa ollaan puuhasteltu vaikka mitä, eräjormailtu metsissä ihan uusilla poluilla taas vaihteeksi ja kenttäilty kuin mikäkin kouluratsukko. Ja tietenkin polle on saanut irrotella Eemelin kanssa irtona kentällä. Kengitys oli viime viikolla ja saatiin hyvät uudet hokit vanhojen ja kuluneiden tilalle, nyt siis kelpaa köpötellä taas menemään!

Ilman alkunamia ei tämä islantilainen kuljetus kulje mihinkään! :)

Näistä kuvista kiitokset äidilleni. :)

Tosiaan ollaan menty tuossa kentällä nyt muutamia kertoja, ja olen hyvin positiivisesti yllättynyt tamman asenteesta siellä kiertämiseen. Se ei ole kertaakaan ryhtynyt villihevoseksi vaan on tehnyt (ainakin melkein) just niin kuin on pyytänyt. Eilen viimeeksi menin sillä kenttää kiertämään ja tehtiin sen kanssa ihan perusjuttuja, vähän kiemurauria sinne tänne ravissa ja käynnissä, hurjan paljon siirtymisiä, jotta saatiin vauhtia hiukan enemmän... Olin niin ajatellut että laukkahommiksi otetaan sitten muutamia ympyröitä laukassa, mutta pyh ja pah, lopulta vaan harjoiteltiin sitä siistiä siirtymistä laukkaan ihan vaan niin että lyhyet sivut ravilla ja pitkät sivut laukassa. Alkuun poni tarjosi niin hirmuisen korostettua ja hiljaista laukkaa, ettei sitä meinannut edes tunnistaa laukaksi. Loppua kohden alkoi poni kuitenkin jopa ihan oikeasti laukata, tuntui ihan kun olisi ratsastanut jollain tuntiratsulla kun niin kuuliaisesti se puksutti menemään 'uralla'. Siinä vaiheessa kun miulla hiki virtasi (ehkä ne paksut ulkohousut ois voinu jättää pois..) ja oltiin saatu oikein mallikasta laukkaa, oli hyvä lopettaa. Olin ihan varma, että oltiin menty jo hirmu pitkään, mutta kun kaivoin puhelimen loppukävelyiden aikaan taskusta, meillä oli mennyt tasan puoli tuntia. Siinä alkoi vähän huvittamaan, että mitenkähän sitä enää jaksaisi mennä kokonaista tuntia ratsastuskoulussa, kun nyt olin tuon puolen tunnin jälkeen ihan poikki. No, onhan se toisaalta vähän eriasia mennä tuollaisella ikuisella metsäpollella ilman satulaa ja komentaa vähän koko ajan eteenpäin kuin mennä niillä hevosilla, jotka ovat tottuneet siihen hommaan. Ponilla ei kuitenkaan ollut edes vähän lämmin, vaan se olisi ollut menossa samantien metsäretkelle... :)



Eemelikin on edistynyt kenttäilyssä, viime kerralla jopa ravailtiin vähän! Se on meille iso saavutus, kun kummallakaan eläimellä ei ole juurikaan menty kentällä, niin pikku hiljaa totutellaan...Nyt ollaan parina päivänä päästy Emppulinkin kanssa metsäilemään, tänäänkin ois ennättänyt kun miulla loppui koulu jo kahdeltatoista, mutta olin niin poikki vuohien juoksuttelun ja Sónatan lenkin jälkeen että Eemelin lenkki jätettiin suosiolla seuraavaan päivään.

Tämäkin pyöreä otus on myöskin päässyt viime aikoina lenkille
Harmittaa ihan suunnattomasti, kun just tämä kuva ei tarkentanut... Tuolla pidemmällä objektiivilla on vähän haastavampi kuvata, varsinkaan jos ei ole sillä kovin paljoa ennen kuvannut...


Seuraavalle kenttäilykerralle ajattelin roudata muutamia puomeja mukaan ja kehitellä niistä jotain puuhaa, helposti kun meillä se menee vaan siihen että vaan kierretään sitä kehää ympäri kierros kierroksen perään.. Saas nähdä, muítä pikku tamma sanoo asiasta... :)



Ai niin täytyypäs vielä loppuun kertoa meidän viikonlopun seikkailuista... Alkuun mentiin ihan jopa tietä pitkin peruslenkki Saimaan rantaan ja siellä sitten meinattiin mennä yhden mökin rannasta jäälle. No siitä rannasta ei päästykkään, niin rämmittiin sitten metsikön läpi toiselle mökille jonka rannasta päästiin laskeutumaan jäälle. Sónata oli ihan innoissaan metsäilystä, eikä innostusta yhtään laskenut jokseenkin aavat maisemat joka puolella, kun jäätä pitkin tepasteltiin. Jäältä selvittiin ehjin nahoin ja kavuttiin takaisin kovalle maalle rantalenkkiemme toiselle lenkille, josta sitten rämmittiin taas metsäpolkua pitkin kotiin. Tuolta jälkimmäiseltä metsäpolulta Sónata keksii jostain aina kauheasti ylimääräistä virtaa, hyvä että käynnissä polle pysyy kotiin asti kun siltä polulta palaa tielle. Tänään oli ihan sama juttu, sille polulle asti käynti oli ihan suht rauhallista mutta kun polulta poistuttiin, oli ponissa virtaa kuin pienessä kylässä... On se mainio pieni. :)

Icelandic express jäätikön valloituksessa. :) Onneksi polle ei päättänyt lähteä laukalla kohti horisonttia...

Niin hieno pieni polle kuin vaan voi olla♥♥
Oletteko te käyneet jäällä ratsastamassa?

6 kommenttia:

  1. Ihania kuvia taas! :) Me käytiin viikonloppuna, kuvia löytyy pikkupostauksen verran mun blogista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kävin kattelemassa teiän jäätikkökuvia ja ihmettelin vähän aikaa miksen oo siun blogin lukijana... nyt on sekin korjattu ja lisäsin itteni lukijaksi. :)

      Poista
  2. Sónttu on kyllä maailman söpöin lumijuna! <3 Olipa kivoja kuvia ja tomeran näköistä menoa. Mäkin tarvitsisin hokit, kun tölttään aina töistä kotiin, vaikka täällä on ollut niin liukasta... Tänään ostin tosin uudet kengät, joissa pitäisi olla vähän parempi pito... Saas nähdä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sónata kiittää hymyillen kehuista! :) meillä kulkee hevosten lisäks ihmisetkin hokit jalassa, ei täällä nimittäin ois muuten pysyny pystyssä pahimmilla liukkailla... :)

      Poista
  3. Oi kuinka suloisia otuksia siellä päin! Kirjoitat kans hauskalöa tavalla :)
    http://mahdollisestiehka.blogspot.com/

    VastaaPoista

Jätäthän edes lyhyen kommentin? Se on minulle valtava kiitos jokaisen postauksen kirjoittamisesta! :)