sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Syksyisiä ratsasteluja osa 1


"Saiskos jo sitä leipää??"
Tuossa aikalailla viikko taakse päin oli Vilma Ada meillä tosiaan kuvailemassa ja nyt vasta ennätän ja muistan kirjoittaa silloisista ratsastuksista. Mentiin eka Sónatalla ja jouduttiin menemään pihalla kun ei oikein metsään uskaltanut lähteä hirvenmetsästyksen takia...
Alkuun Vilma Ada ratsasti vähän aikaa, ja sit vaihdettiin. Mentiin alkuun pitkä pätkä taas käyntiä ja tehtiin pysähdyksiä sekä taidettiin peruutellakkin. Meillä oli pikkuisena lisänä myös kaksi huikeaa puomia joiden yli sitten aina välillä mentin. Puomien väliin tehtiin pysähdyksiä, jotka myöskin sujui hyvin.


Käyntien jälkeen ravailtiin ja mentiin ravissa puomeja. Sekin luonnistui tältä mestaripollelta hyvin. Taidettiin me myöskin kokeilla tölttiä, kun Sonttu kuulemma sellaistakin osaa mennä... ;) En kyllä ole ihan varma, että menikö se tölttiä vai mitä se meni, mutta kyllä se tuntui selkään ainakin ihanan tasaiselta. Tosin Sónatan ravikaan ei ole mitään huippu pompottavaa, joten en yhtään tiedä menikö se tölttiä vai ei. Meille se on kuitenkin sinällään ihan sama, mitä askellajia mennään, kunhan vaan eteenpäin päästään. :)


Super söpö Sónata <3<3
Ravailuiden ja tölttikokeiluiden jälkeen ruettiin tulemaan laukassa puomeja ja muutenkin laukkaamaan. Kuten jo aikaisemmin taisinkin mainta eräistä estetreeneistä, niin nyt sujuu tammuskalta myöskin laukassa puomien ylitys. Muutaman kerran ollaan hypitty pikkuisen ristikonkin yli laukassa, mutta toistaiseksi varmaankin opetellaan vielä puomien kanssa.
Apua, ponnistiko Sonttu noin kaukaa..... Ei nimittäin tuntunut siltä... o.o
 Laukkailujen jälkeen sitten mentiin vielä muutamia kertoja ravia ja sitten mentiinkin jo pitkillä ohjilla käyntiä. En yhtään muista, että kauanko me mentiin, mutta tuon päivän jälkeen tuntui siltä, kuin olisin ratsastanut ainakin yli tunnin.

Hieno pikkutammuska lenkin lopulla :)

4 kommenttia:

  1. Toivottavasti Blogger toimii tällä kertaa ja saan kommentin läpi. :) Olipa hauskan näköistä ratsastusta taas. Mulla alkaa leirikuume nousta! Töltin ja ravin erottaminen on issikalla kyllä välillä tosi hankalaa. Mäkin olen joskus kuvitellut, että heppa tölttää oikeaoppisesti mutta opettaja huomauttaa, että raviahan tuo on... 8-/ Ja aina on etsimistä sen töltin kanssa, kun menee uudella hepalla. Toisilla sen saa hyvin esiin, kun menee lantiolla mukaan askeliin. Mutta toisilla ei sekään tepsi. Ei ole ratsastus helppoa, ei! Hienoja kuvia muuten taas! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt tuli kommentti! Jännä, että ei aina tule kaikki kommentit... :( Joo, se töltti on kyllä ehkä yksi hankalimmista askellajeista, tai no riippuu tosiaan täysin hevosesta. Oltiin kesällä issikka leirillä ja siellä sai hepat tölttäämään vain pienellä puolipidätteellä! Sónttu on sen verran ravivahva polle ettei ihan vain pidätteet saa tölttivaihdetta päälle.... No ei kyllä ole joo! Kiitos! Terkut kisuille!

      Poista
  2. Kivan näköistä puuhaa, selvästi Sonatakin nauttii. Totta muuten ettei varmaan kannata mennä hevosen kanssa metsään hirvestysaikana ettei tule erehdystä, tai ainakin pitäis olla oranssi suojapeite.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, siitäkin on nyt kivaa käydä lenkillä, kun ei enää örkitkään kiusaa. Eemelille riittää pelkästään hirven haju, niin sitten ollaa paniikissa... Ei kyllä kovin kivaa olisi, jos juoksisi joku vauhkoontunut hirvi vastaan, joten ollaa sit pysytty aina viikonloput pihalla. :)

      Poista

Jätäthän edes lyhyen kommentin? Se on minulle valtava kiitos jokaisen postauksen kirjoittamisesta! :)