Luonnonrauhan rikkoja vai puunhalaaja?

Syksy. Mitä parhainta aikaa kuljeskella pihalla kameran kanssa ja ihmetellä, miten kummassa lehdet aina vain syksy toisensa jälkeen kellastuvat ja pikkuhiljaa putoavat maahan. Itse olen ainakin kulkenut pitkin poikin pihamaata ja metsiä etsimässä syksyisiä luonnonihmeitä, eikä onneksi tarvitse kovin kauas kotipihasta lähteä kun löytää jo ihanan oranssinkeltaisenkukertavana hohtavan vaahteran, tai kirkkaan punaisena loistavan köynnöskasvin (jonka nimeä en sattumoisin muista...). Ne ovatkin olleet kuvauskohteena viimeäivinä, unohtamatta upeita aamusumuja. Noh, enhän minä nyt tullut teille vain puista ja kukkasista ja kauniista maisemista selittämään, pitäähän nyt (melkein) joka kuvassa joku eläin olla, sen päätti myös eräs nimeltä mainitsematon otus...

Jos oikein tarkkaan tihrustaa, niin itseasiassa tuollahan on jonkin näköinen kaviokas tuolla sumun keskellä, eikö?

Ja tästäkin kuvasta tosieläinystävä bongaa heti hennon hämähäkin seitin yksinäisessä kukkasessa keskellä pihaa..

No sitten niitä kuvia, joisa ainakaan minä en bongaa mitään eläintä...

Tämä kuva on itseasiassa 'vahinko' otos, ei siitä nyt noin hienoa kuvaa luullut tulevan! Tykkään tosi paljon tuosta taustasta :)

Näin nättejä syyskuvia saa jo pihavaahterastammekin...

...mutta sitten sinne kiipesi joku hyvin karvainen otus!

 Misu.... Se oli taas elementissään pihalla, kun osoittelin kameralla kohti taivasta ja puiden lehtiä. Se tietenkin kiipeili kuin apina pitkin oksia ja sabotoi kuvausyritykseni... Noh,  mikäs siinä, saimpahan ainakin hyvän juttuaiheen blogiin! :)

Kukkuu!

 Mikäs siinä tosiaan, jos kissa tahtoo hypellä taas kameran edesssä, niin mikäs siinä. Siirryin isomman vaahteramme luo ja hetken aikaa huudeltuani juoksi tuo pieni ja jo pörröiseksi muuttunut luonnonrauhan rikkoja riiviö paikalle, ja siitä kuoriutuikin aivan uusi puoli...

...nimittäin puunhalaaja!

 Kyllä naurua riitti, kun kamerasta katselin huonoja kuvia pois kuvaussession jälkeen ja tuollainen puunhalailija siellä joukossa oli! :') Hetken aikaa jaksoi katti riehua puussa, kunnes varmaankin muisti taas, kuinka ihania ne oikeastaan ovat, eikä niitä kannata tuhota loikkimalla oksalta oksalle, ja sen puunhalaaja-puoli päätti jättää leikin kesken. Siihen loppuivat sitten minunkin kuvaamiset.

"Hah, mikä tuolla rapisi...??"

"Grrr..."

Löydätkö kuvasta kissaa?

Saalistaja :)

Misu suoritti samassa rytäkässä aamuvenyttelytkin, tulipahan sekin ikuistettua kameraan!

"Toi on ihan pimee, aina kameran kanssa heilumassa.. Mä lähen nyt sisälle ja toivotan teille mukavaa illan jatkoa!"