keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Sekalaista sepitystä ja suru-uutisia

Otsikko kuvaa tämän hetken fiiliksiä todella hyvin. Ei ole mielestäni kovin kauaa siitä, kun napsin hepoista, vuohista ja pupusta nämä kuvat, mutta siitä on kuitenkin jo melkein kuukausi! Ihan hupsua, ihan niinkuin se, että tulevana lauantaina loppuu minun koulunkäyntini peruskoulussa, sitten kohti uusia haasteita. Ennen uusia kouluun liittyviä haasteita tosin on edessä vaikka mitä kivaa, kuten ensi viikonloppuna pidettävä vuohileiri, kääks! Nyt onkin menneet kaikki illat vaan paikkoja siivoillen ja leiriä valmistellen. Innolla odotan!

1.

2.

3.

4.

5. karrrvajalat

6.

7.

8. Katsokaa miten ihana harja ponilla on! Toivottavasti se saataisiin pidettyä nyt mahdollisimman hyvänä kesän yli...

9. Nyt on Sónata opetellut pitämään taas nuttua päällään, toivotaan että tästä kesästä ei tulisi kovin polttiaisrikasta!

10.

11. Mistäs tämä vuahi oikein pomppas?!

Tähän väliin tulee suru-uutisia. Tallimme eläinkanta on vähentynyt kahdella, kun Peppi-pupu ja kaikkien rakastama Pirkkis agilitykana siirtyivät tepastelemaan vihreämmille nurmikoille. Vastahan nekin tulivat! Kanoja ei siis tallistamme toistaiseksi löydä kotkottamasta, mutta kanihäkissä pomppii vielä Lotta pitkäkorva. Mietimme alkuun, miten Lotta tulee selviämään yksin, se on kuitenkin aina ollut Pepin kanssa. Luin jostain netin ihmeellisestä maailmasta, että joku oli antanut yksin jääneelle kanille pehmolelun kaveriksi ja se oli ottanut siitä itselleen heti bestiksen. Kokeiltiin sitten Lotan kanssa samaa, mutta eipä tuo pupunen oikein korvaansa lotkauttanut sen häkkiin ilmestyneestä dino-pehmolelusta... Ehkä dino oli liian hankalasti lähestyttävä tai jotain, mutta tyydyin ottamaan sen pois Lotan häkistä kun kumpikaan ei ottanut kontaktia muutaman viikon jälkeen.

12.

13. Tästä postauksesta tuli hyvin sekalainen, kuten sen kuvatarjonnastakin, pahoittelen! 

14.

15. Loppuun muutama kukkaiskuva

16.

17.

18.
Tosiaan, tästä postauksesta tuli jokseenkin sekava, toivottavasti se ei haittaa! Nämä kuvat ovat tosiaan odotelleet jo ihan liian kauan ja halusin saada ne julkaistua. Seuraavissa postauksissa tuleekin sitten suunnitelmien mukaan olemaan enemmän punaista lankaa, pysykää siis kuulolla!
Mikä oli lempparikuvasi?

8 kommenttia:

  1. Voi että, agilitykana kuulostaa kyllä loistavalta! Toivottavasti kanojen taivaasta löytyy muita saman henkisiä kavereita agilityharrasteluun.

    Suosikkini oli ehdottomasti kuva 12. Kovasti samaa näköä oman tallipuputin kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pirkkiksestä löytyy agilitypostauksia muistaakseni viime kesältä jos kiinnostaa lukea! Linkkailen postaukset jossain vaiheessa niin että ne on helpompi käydä lukaisemassa. :)

      Poista
  2. Nyt tuli kyllä suru puseroon, mutta Peppi ja Pirkkis viettivät onnellisen elämän. <3 Ja Pirkkis on Se Kana, joka muutti mun kanakäsityksen ihan täysin. Niin, ja teki musta totaalisen kasvissyöjän, eli ei mikään turha kotkottaja ollut hän. <3 Tsemppiä viimeisiin koulupäiviin ja onnea peruskoulun päättämisestä! Niin, ja ihanaa vuohileiriä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei tosiaan mikään turha kana, kerran sai ainakin yhden kasvisruoankannattajaksi! :D kiitoksia!

      Poista
  3. Voi ei :(

    Leiristä sitten paljon juttua, kuulostaa kyllä tosi hauskalle tuommoinen! Ihania kuvia kaikki. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy yrittää sepustella jotain leiristä tännekkin! Kiitoksia. :)

      Poista

Jätäthän edes lyhyen kommentin? Se on minulle valtava kiitos jokaisen postauksen kirjoittamisesta! :)