Tuplasti länkkäriä tällä kertaa

Kulunut viikko oli kunnon länkkäriviikko. Ratsastin enemmän lännensatulalla kuin tavan enkkusatulalla tai ilman satulaa. Kovin tehokas ratsastusviikko ei tosiaankaan ollut kuitenkaan kyseessä, kalenteriin kertyi huimat kolme ratsastuskertaa ja kaksi maastakäsintouhuilupäivää. Kävin noista kolmesta kerrasta kaksi ratsastamassa Niemenpellossa länkkärimaailmassa, ensin keskiviikkona korvaavalla tunnilla kun en viime viikonlopun messuilulta ennättänyt tunnille.

Keskiviikkona oli ratsunani Bliki. Viime länkkäritunnilta tuttu kaveri siis. Tällä tunnilla tehtiin trail juttuja ja opettelin tekemään neliökäännöksen, en tiedä mikä sen oikea virallinen nimi on... :D eli mentiin hepalla puomeista tehtyyn neliöön, jossa piti kääntää ensin etujalkoja, sitten takajalkoja ja sitten taas etujalkoja kunnes oltiin käännytty niin paljon että päästiin samasta kohtaa pois mistä oltiin tultu sisään. Tämä kuulosti opettajan selittäessä tosi helpolta ja yksinkertaiselta ja olin varma että se onnistuisi kyllä mutta kuinka ollakkaan, eihän se onnistunutkaan niin helposti. Aina lähti heppa jossain vaiheessa kävelemään neliöstä pois ja tehtävä jäi siihen. Saatiin kuitenkin muutamia kertoja ihan hyvin tehtyä tätä tehtävää. Aina kun sai tehtyä yhden jutun onnistuneesti, piti ravata kierros. Siis piti. Mutta Blikin mielestä ei pitänyt. Meikäläinen istui taas ihan vinksallaan ja lähetti näin superherkälle ratsulle ihan ristiriitaisia viestejä, kun jokainen ravi yritys päätyi kentän keskelle ja hevonen vain seisoa tönötti paikallaan. Bliki varmaan nauroi mielessään minulle, on se kumma kun ei saa annettua kunnon käskyjä... :D Vähän saatiin ravailtuakin, mutta kyllä suurin osa tunnista taisi mennä siinä että sain hevosen liikkumaan edes käynnissä siellä uran suunnallakaan... Ei siis ihan nappiin mennyt tunti, ja kaikki mikä ei sujunut, johtui ihan vain kuskin istunnasta.

Bliki irvisteli minulle jo karsinassa aavistellen osaamattomuuttani... :D

 Veikkaisin että miun istunnan hirmuinen vinous johtuu siitä etten ole juurikaan ratsastanut kentällä, tuota peltoiluakaan ei ole satulan kanssa kovin paljoa tullut harrastettua. Myö mennään vaan suoraan metässä tamman kanssa ilman satulaa ja Eemelin kanssa aina sitten satulan kanssa, ja nyt kun tarkkaan miettii, niin Eemeli kyllä punkee aina toiseen suuntaan mettään mennessä, eli se on niissä satuloissa se vika... ;) no ei vaan, täytyisi varmaan ottaa joku tehoistuntatunti niin saisi tuon kuntoon. Ei tosiaan ole juuri ongelmia kun menee Sontun kanssa ilman satulaa peltokentällä, mutta heti kun on se satula niin ei oikein onnistu, Eemeli kiemurtelee jonkin verran kenttäillessä, syypäänä ihan varmasti ratsastaja. Noo, tässä hyvä juttu mitä kehittää!

Eilinen tunti menikin sitten paremmin! Menin minulle jo suhteellisen tutulla piensuokilla Humulla ja vitsi että oli kiva tunti! En ole ennen mennyt Humulla länkkäritunnilla, mutta koulutunneilta löytyy kertoja, milloin olen tällä kaverilla ratsastanut, tosi kiva heppa. Tälläkin tunnilla harjoiteltiin trail juttuja ja nyt oli neliön lisäksi L-peruutus ja sidepass uusina juttuina. Sidepass on vähän kuten kouluratsastuksen pohkeenväistö, mutta siinä hevonen ei etene yhtään vaan menee ihan suoraan sivulle päin. Tämäkin kuulosti niin helpolta jutulta, mutta ylläri ylläri, se olikin melkoisen haastavaa! Tässä ongelmana oli, että Humu päätti lähteä aina eteenpäin vaikka piti mennä vaan sivulle. Kyllä me ainakin kerran onnistuttiin. Tälläkin tunnilla tehtiin niin, että kun oli saanut yhden jutun onnistuneesti tehtyä, piti ravailla kierros. Humu oli tosiaankin ihan superkiva, se ravasi mukavasti, mitä nyt välillä vähän meinasi vissiin se allekirjoittaneen surullisen kuuluisa istunta hepan menoa jarruttaa... Alkutunnin istuinkin muuten pallojen päällä, ja sen jälkeen muuten tuntui istuinluut hyvin! L-peruutus ei alkuun meinannut onnistua, mutta kun opettaja oli neuvomassa, saatiin oikein hieno L-kirjaimen muotoinen peruutus aikaan! Tuossa peruutusjutussa siis on puomeista rakennettu L, joka pitää peruuttaa läpi, ei mikään helppo juttu, mutta oi että sitä onnistumisen fiilistä kun se onnistui!

Toosi innokas tunnill lähtijä Humu

Ensi viikolla sitten kuulemma vaan laukataan, kun ei olla vielä ehditty lännen tyyliin laukkaamaan, sitä odotellessa siis!