Vielä ei täällä ole paljoa laitumellelaskukuvia näkynyt ja se johtuu siitä, että hepat eivät varsinaisesti ole mihinkään isommille pelloille laitumelle päässet. Niille on lisäilty uutta aluetta pikkuhiljaa omaan tarhaan, eikä siinä ihan hirmuisia laitumellelähtökuvia edes saisi. Noh, jokatapauksessa minulla on teille nyt tarjolla heppojen peltoilukuvia, joita voisi erehtyä luulemaan laitumellelaskuksi. Sitä ei näissä kuvissa kuitenkaan tapahtunut, vaan hepat olivat ihan omilla luvillaan lähteneet sinne, missä ruoho on aina vihreämpää, aidan toiselle puolelle.
|
"Mitä? mekö muka väärässä paikassa? Nyt en ymmärrä..." |
|
Uusi objektiivini pääsi oikeuksiinsa näissä kuvissa! Piti juosta kamera ja sitten vasta pyydystää hepat, perus bloggaaja... ;) |
|
"Sónata, otetaanks kisa? Kumpi eka pellon toisessa päädyssä?" Sónata: "Okei!" |
Hepat olivat siis vetäneet aidat nätisti nippuun ja painelleet tien toiselle puolelle peltoon oikein korkeaan heinikkoon. Jännitystä lisäsi se, että heppojen aidan ja tien välissä kulkee kiviaita, mutta onneksi molemmat olivat ilmeisesti kiertäneet sen ja molempien jalat olivat ihan ehjät... Kun menimme huutelemaan (ja minä kuvailemaan...) niitä, ne katselivat ihan ihmeissään, että mitäs siellä huhuilette? Sitten ihan yhtäkkiä Eemeli pinkaisi peltoa pitkin eteenpäin ja Sónata tietty perässä. Siinä vaiheessa, kun ne ottivat suunnaksi metsän (ja perus ratsastuslenkkimme) tuli kiire lähteä kaurasankoja kolisuttelemaan, metsästä niitä ei nimittäin ihan helpolla löytäisi. Olemme aina äitini kanssa ajatelleet, että jos hepat sattuvat karkaamaan, ne pysyvät pihassa. Kattia kanssa, eivät ne onneksi metsään päin lähteneet, mutta kun ne juoksivat tietä pitkin vastaan, ei huvittanut asettua niiden eteen stoppariksi. Kun olimme ehtineet tallipihaan katsomaan, missä karkulaiset viilettivät, ne seisoivat nätisti koristamassa naapurin pihaa... Eivät onneeksi ehtineet saada kauheaa kaaosta aikaan, kun samantien antoivat sitten kiinni kun mentiin hakemaan, mutta olivat nuo kyllä ihan vauhkoina. Kaiketi vähän kevättä rinnassa, ainakin tuolla tammalla... Nyt pollet ovat onneksi kestäneet ihan omalla alueellaan.
|
Ja sit mentiin! |
|
Ei niin hyvä kuvakulma, mutta ihan kiva kuva silti... |
|
Hurjimukset |
|
Tästä tykkään jonkun takia tosi paljon ♥ |
|
Matkalla kohti naapurin ruohotupsuja... |
Loppuun vielä loppukevennys, joka antaa otsikolle aihetta.. Nämä kuvat eivät liity mitenkään hevosiin tai karkureissuun, mutta pakko nämä teille laittaa tänne! Mökkimme grillin viereen oli parkkeeraanut yhtenä iltana suluoisen näköinen pöllönpoikanen! Kyllä sai taas kamera laulaa, tosin vain nämä kaksi kuvaa säästin kun ei hirmuisesti kuvakulma vaihtunut, sen verran tarkkaan vahti tämän veijarin emo puun oksalla vieressä.
|
"Mitäs tään rillataan?" |
|
Kukkuu :) |
Hah, hassut ponit. :D Kivoja kuvia olet saanut, ja voi kuinka ihana pikku pöllö!
VastaaPoistaNuo osaa aina yllättää... :D kiitos!
PoistaNuo osaa aina yllättää... :D kiitos!
PoistaEemelillä oli tuolla ekassa kuvassa vähän syyllinen ilme! :-D Ja aika velmuna se veti naapurin pihaan niin, että otsatukka vain hulmusi. Onneksi saitte karkulaiset kiinni - ja toivottavasti oman tarhan ruoho maistuu tästä lähtien eikä tarvitse lähteä omille reissuille. Ihana tuo pikku pölleröinen! <3
VastaaPoistaSe on semmoinen velmu kyllä että... :D nyt on pollet pysyneet omassa aitauksessaan kun lisättiin sähkö kulkemaan paremmin aitaan..
PoistaSe on semmoinen velmu kyllä että... :D nyt on pollet pysyneet omassa aitauksessaan kun lisättiin sähkö kulkemaan paremmin aitaan..
Poista