Keskikesän juhlaa

Tänä vuonna juhannusta vietetäänkin hyvin tuulisissa (miltei myrskyisissä) merkeissä ja muutama tunti tuli vietettyä ilman sähköjäkin! Eipä niitä kyllä näin keskellä kesää tarvitakkaan. Juhannuskukkakimpun keräämistä ei puhaltavat tuulet haitanneet, ja tänä kesänä kimpun kanssa pääsi juhannuskuviin Eemeli suuren turpansa kanssa. Näiden kuvien myötä toivottelemme kaikille

 oikein mukavaa ja turvallista juhannusta!

Eemeli: "Ihan kuin nenääni tulvisi kukkien tuoksua jostain..."

"Mitäs sulla täällä oikein on??"

"Annas kun katon vähän lähempää vielä, tuoksuu niiiin hyvältä!"

"No, c'moon, pidä ne nyt paikallaan!"

"Ihan tosi nyt ihminen, halusin vaan haistaa, en maistaa."

"Ai yritit mennä mua karkuun? Ei onnistu!"

"Ai et nää pitäs laittaa mun korvan taakse? Ootko ihan varma, tykkään  niistä enemmän turvan eessä."

"Noh jos nyt ihan pakko on ottaa musta nolo kuva kukat korvan takana, niin anna mennä. Haluun jo takas syömään."

"Noniin noniin, nyt voin mennä eiks niin? Ai vielä juhannuksen toivotukset.. Hyvää juhannusta!"

Kukkien keskellä

Meidän mäki oli pari viikkoa oikea kukkataivas. Ihan sama mihin suuntaan katsoi, näkyi siellä jonkinsortin kukkia enemmän ja vähemmän. Nauroin moneen otteeseen kuluneilla viikolla, että en kestä edes katsoa ulos kun siellä on niin nättiä ja tekisi vain mieli mennä kuvaamaan kukkia ja mieluiten vielä istuttaa jokin eläin värikkäiden kukkasien keskelle.

Puput oli tosi innokkaita, kun istutin ne keskelle voikukkapeltoa

 Mulla onneksi on aika yhteistyökykyisiä nelijalkaisia kavereita, jotka suostuu yllättävän kärsivällisesti kököttämään mitä kummallisimmissa kuvauspaikoissa. Muistikortti täyttyy nopeasti, kun kuvaat saman päivän aikana ensin vähän kissoja, sitten paria kania ja lopuksi vielä muutama heppakuva! Vähän kyllä nauratti, kun kuvaamataidon opettajani kysyi valokuvauskurssilla, kuvaanko ollenkaan meidän eläimiä. Noh tuota, viikonloppuna tuli sellainen 500 uutta kuvaa...

Varsinkin eräs pieni ja harmaa kissa on erittäin halukas istumaan kameran edessä. Se oikein naukuen juoksee perässä kameran roikkuessa kaulassani, ja kököttää juuri siinä, mihin sen pyytää. Omenankukkien ollessa kauneimmillaan, tartuin kameraan ja kissan namipussiin ja huikkasin Misun mukaan. Etsittiin kaikista kukkaisin puu, ja pyysin Misu kiipeämään oksalle poseeraamaan ja sehän teki työtä käskettyä! Ihan huippu ja hassu pieni kissa mulla, ei voi muuta sanoa!

Minä: "Istu siinä ja kattele johonkin!"
Kissa: "Okei!"

Bongasin heti tosi hyvän paikan kissalle, missä saisi kivasti kukkasia ympärille nätisti, harmi vain, että oksa oli sellainen, että kissa ei uskaltanut itse kiivetä sille.. Testasin, mitä tapahtuu, jos nostan Misun oksalle istumaan ja näinhän siinä kävi...

...käännös...

...ja asettuminen juuri oikeaan kohtaan, taitava kissa!

Siihen se jäi nököttämään juuri niinkuin olin toivonut

Misu ei hievahtanutkaan paikaltaan, vaikka kiersin sitä kuvaillen eri kulmista

Ylväs pieni leijona

Naapurit saattoivat hieman ihmetellä, kun kehuin ihan mahdottomasti Misua sen istuessa puun oksalla.. :D

Kissa: "Noniin, eiköhän nää riittäs jo..."
Minä: "Oota oota, vielä parisataa!"

Siinä se katti oli niin kauan, kun nostin sen alas oksalta.

Kukkaiskissa <3

Toukokuun...

Tapahtumarikkain viikko

Viimeinen kuukausi koulua ja hirmuisesti kaikkea tekemistä! Paljon mahtui toukokuuhun, mutta ehkä eniten mahtui sille viikolle, jolla matkasimme koulun projektikurssin merkeissä Karjaalle vastavierailulle. Kolme päivää tutustuttiin suomenruotsalaiseen elämään ja seikkailtiin ympäri Karjaata ja Tammisaarta. Tosi kivat kolme päivää, jotka kruunasi se, että pääsin ratsastamaan kahden Karjaalaisen kaverini kanssa! Ekan päivän ratsu oli ihan hurjan hieno friisiläinen, ja toisena päivänä vähän tutumman tuntuinen issikka (jolla en sattuneista syistä kovin paljoa sitten ratsastanutkaan.. ;)).

Tunnelmallisin kuva

Kuvia otin tosi paljon; tunnelmallisin ruutu löytyy pikkukissan kuvaustuokion tuotoksista, josta lisää myöhemmin...

Tykätyin postaus

Ehdin kirjoittamaan ihan hurjan määrän postauksia toukokuussa, mistä olen aika ylpeä! Nyt pitää yrittää saada pidettyä tämä vire kesän läpi, meillä on nimittäin niin paljon kivoja juttuja tiedossa, että täytyy yrittää saada niitä tännekkin säännöllisen epäsäännöllisesti. Kaksi postausta keräsi saman määrän näyttökertoja ja nämä postaukset ovat Summer bucket list 2018 ja Ei niin hyvin koulutettu blogiponi. Jos et ole vielä lukenut, käyhän tsekkaamassa!

Tykätyin Instagram-kuva

Taitavin eläin

Kuun taitavin eläin oli varmaankin herra Eemeli! Emppu yllätti monta kertaa viime kuun aikana toimivuudellaan esimerkiksi kukkakuvauksissa! Ratsastuksetkin sujuivat Eemelin kanssa tosi kivasti toukokuun aikana ja lainattiin muutamaan otteeseen Sónatan kuolaimetontakin. Ilman kuolainta Emppu toimi tosi kivasti ja yllätti kyllä positiivisesti. 

Toiminnallisimmat päivät

Toukokuussa tapahtui tosiaan vaikka ja mitä. Parhaiten jäi mieleen meidän hyvin toimentäyteiset päivät kuun alussa, kun järjestimme tässä meidän pihapiirissä aikaisemmin keväällä aloitetun eläinkerhon pari viimeistä kerhokertaa. Kerholaisilla oli hauskaa ja niin oli kyllä vetäjilläkin! Sónata toimi molemmilla kerroilla talutusratsuna ja ratsastuksen lisäksi ohjelmassa meillä oli esimerkiksi vuohiagilityä ja eläinten hoitamista ja rapsuttelua.