Vauhtia, eräjormailua ja kaulanaruilua

Viimeiseen pariin viikkoon on mahtunut vaikka sun mitä. Ihan alkuun täytyy mainita siitä, että Misu käväisi uudestaan lääkärissä näyttämässä korviaan ja sai kunnon korvien puhdistuksen, likaa oli korviin kertynyt niin paljoa, ettei kisu meinannut taas pystyssä pysyä. Nyt tuo pikku riiviö on ihan oma raivostuttava itsensä, vähän väliä kinuamassa ulos ja sitten taas heti takaisin sisälle...

Tämän kisun korvia ei onneksi ole tarvinnut operoida mitenkään :)
Kaikki postauksen kuvat on ottanut Aino

Hevosilla oli vauhdikas juhannus, varsinkin pikku tammalla. Juhannusviikon torstaina saimme Ainon kanssa ihan mahtavan päähänpiston, että lähdetään ponin kanssa yömaastoon! Hyvin kului ilta intiaanijuttuja valmistellessa ja joskus puolen kahdenoista aikoihin käytiin käppäilemässä pieni yökävely metsikössä. Aika nopeasti kuitenkin palattiin talliin, kun hyttysiä oli niin hirveästi, ettei meinannut sekaan mahtua! Ei me aleta kyllä tuohon aikaan normaalisti menemään, ei ollut yhtään vähempää ötököitä kuin päivälläkään, päinvastoin... Yksi pupu bongattiin mutta muuten metsikkö oli hiljainen hyttysten ininää lukuunottamatta.

Olin varautunut siihen, että poni on vauhtia ja jännitystä täynnä, kun lähdetään jokseenkin myöhässä liikkeelle, mutta heppaa ei paljoa painellut kellon aika, sitä kiinnosti vain ruoka. Melkein joka askeleella se yritti vaivihkaa livahtaa ruohotupsuun, jotta se saisi hieman matkaevästä...

Kunnon tilannekuva ennen maastoon lähtöä, laitan ponille tervaa, päivitän puhelimeen jotain ja poni tankkaa mahaa täyteen... :DD

Herra Eemeliä ei otettu yömaastolle mukaan, ehkä ensi kesänä!

Perjantaina maastosta selvittyämme maalailimme pollet kuvauskuntoon ja otimme ihania inkkarikuvia. Hepat ottivat yllättävän lunkisti koko hässäkän, vähän niitä ihmetytti tallissa kun ne eivät saaneet turvallaan hangata ryntäitään tai muualta. Kuvausten jälkeen putsailtiin hepoista maaleja pois ja lähdettiin käymään yhteismaastossa. Aino meni pikku tammalla ja minä Eemelillä edellä. hepat oli ihanan innoissaan menossa, kivaa kun päästiin kaverin kanssa menemään! Ravattiin pari pätkää ja laukattiin reipas pätkä! Oli kyllä tosi kivaa ja hepatkin tykkäsi!

Pyöreä vatsainen murmeliponi

Ponin reaktio kun yritin saada sitä liikkumaan eteenpäin :D

Lauantaina oli Sónatan kanssa estepäivä. Meillä oli suunnitelmissa hypätä hevosten tarhassa, mutta poni oli niin jästipää ja suorastaan laiska tarhassa, että siiryttiin pihatielle. Aino kasaili esteitä ja myö yritettiin pomppia yli. Kyllä me muutaman kerran päästiin ihan kunnialla yli, varsinkin yksi hyppy jäi niin hyvänä mieleen, että vieläkin sen muistan. :) Vähän harmiteltiin, kun ei ollut kameraa hollilla hyppyjen aikaan, mutta ei kaikkea voi saada, vai mitä?

Aivan yli-ihana kuva pienestä islantilaisesta♥♥♥

Esteiden jälkeen lähdettiin käymään vielä maastolenkillä, suuntana Ainon mökkiranta, jossa viime kesänäkin käytiin muutamia kertoja kahlailemassa ponin kanssa. Matka sujui ihan mukavasti välillä ravaillen/tölttäillen mutta ponille iski kauhistus, kun tulimme mökin nurkille. Mökillä poltettiin juhannuskokon jäännöksiä ja se oli ihan kamalaa se. Varmaan reilu kymmenen minuuttia seisottiin ja keskusteltiin, kannattaako meidän uhmata henkeämme ja suunnata pienen nuotion ohi vai ei. Lopulta sain ponin suostuteltua luottamaan ettei tuli nielaisisi sitä heti vaan voisimme ihan hyvin käppäillä rantaan.

Rannassa sitten kuului vaikka minkälaista kolinaa ja napsetta joka oli sekin ihan hirveää islantilaisen mielestä. Kahlailut siis jäi aika vähälle, kyllä se taisi kaikki kavionsa vedessä uittaa pikaiseen vesihörpyn yhteydessä, mutta samantien oli kauhea tuijotus joka suuntaan. Mikäs siinä, hienoja kuvia tuli vaikka uimiset nyt jäikin vähän vähemmälle...

Pätevä pieni punainen♥

Poseerata tämä tamma ainakin osaa!

Rannasta suunnattiin takaisin kotiin ja vähän hirvitti, miten poni pysyy käsissä, kun oli niin kauhuissaan tullessa. Hyvin selvittiin kotiin asti, hieman yli-reipas pieni oli mutta käsissä pysyttiin niin se on pääasia! Seikkailtiin meille jo aika vakioreitiksi muodostunutta metsätie-polku-metsätie-iso tie- reittiä kohti kotia. Tammalle tuli sellainen vajaan parin tunnin lenkki, kun ensin vähän hypättiin ja sitten maastoiltiin, kivaa oli taas!

Pikku kiituri♥

Eräjormat vauhdissaan...

Viime viikolla hommailtiin vähän puomien ylityksiä pihatiellä kummankin möhkäleen kanssa ja Eemeli yllätti superhienolla käytöksellään, kun se malttoi seisoa ainakin vartin kuin tatti mökkiläisten tullessa pistäytymään, hieno poika! Puomien lisäksi käytiin taas vähän rauhallisemmalla yhteisellä maastolenkillä ja ponin kanssa pyörähdettiin kastelemassa kaviot Saimaassa.

Meinasin ihan unohtaa meidän perjantaisen ratsastelun! Eemelin kanssa humputeltiin muutama hyvänmielen kierros tarhassa ja pihatiellä. On se vaan mainio, aina kun sillä ravaa ilman satulaa, naurattaa ihan kauheasti! Hyvä että selässä taas pysyin nauramiseltani...
 Sónatan kanssa suunnattiin hevosten tarhaan ensin riimun kanssa, mutta aika nopeasti pudotettiin päitset pois ja jätin vain kaulanarun paikalleen. Heppa oli hetken aikaa vähän ymmällään, mutta pikkuhiljaa tajusi, että se pystyi menemään mihin halusi ja syömään milloin halusi ohjaus tulee narun eikä kuolaimien kautta. Vähän oli haastavampaa kuin ekalla kerralla, mutta hienosti pikku tamma kyllä pysähtyi! Hou on kyllä ihmesana tuolle, pysähtyi kaulanarulla kuin seinään kun huudahti houn samalla. Länkkäristä oli hyötyä meille, vaikkei mikään western ratsukko nyt ollakkaan... :) Käännökset toimi jotenkin, mutta paljon on meillä parannettavaa, mikäs sen parempi kesätavoite, kuin saada kaulanaruilu sujuvaksi ponin kanssa?

Maailman parhain, ei siitä mihinkään pääse♥